9.9.2012

Talo koettelee minua


Kompostoiva vessa ei tullut meidän luottorautakauppaan perjantaihin mennessä, joten huussiremppaa ei vielä päästy aloittamaan. Saimme poltettua melkoisen määrän risua ja puuroinaa, kun sisko perheineen tuli Vehkosuolle talkoilemaan. Äiti ja iskäkin pyörähtivät ensimmäistä kertaa ihmettelemässä paikkaa ja lapsia oli serkkutytön ja oman kolmen lisäksi vielä kolme hoidokkia kirmailemassa ympäriinsä, joten menoa riitti.

Ensimmäinen kerros maalia

Minä päätin maalata pikkukuistin mäntyiset saunapaneeliseinät ja katon, jotta sekä minun työnteko, että kaikkien sisään ja ulos haluavien liikkuminen olisi mahdollisimman jännittävää. Sunnuntaina uusin kierroksen Uulan sisäkattomaalilla (nykyään taitaapi olla Uulan iNTO sisustusmaali), joka jättää, ja saakin jättää, pensselin vetojäljet elävästi esiin.

Voi ei!
Tänään oli tarkoitus aloittaa keittiönkin maalaus uunin muurista, mutta ei sitten alkanutkaan. Mainostin aiemmin, että seinät ovat hävyttömän hyvässä kunnossa, mutta taisi käydä nyt niin, että kakku oli päältä kaunis... Voi lateksien lateksi. Sitähän sinne seiniin on vejelty. Ei niin, että joku muoviton perinnemaali säilyttäisi kaiken lopullisesti, mutta uskon, että varsinkin niinkin suurissa kosteuden ja lämmön eroissa, kuin talo on viimeiset 30 vuotta seilannut, olisi saatu vähemmän tuhoa aikaan. Muovisen lateksimaalin alla on nyt sentin paksuinen hiekkaantunut tasoite. Mitä nyt sitten? Kaikki pois vai paikkailua, hermojen menetystä, "juoksuhiekan" ja lateksin päälle maalaamista ja sitten parin vuoden päästä toteat, että olisi kuitenkin pitänyt tehdä pohjat hyvin.


Oli tylsää jättää talo vähän epävarmaan takapakkitilaan, mutta viikonloppu oli kaikkinensa mukava. Talossa ja pihalla mahtuu hengittämään isompikin porukka.



7 kommenttia:

  1. Kiitos vielä tosi mukavasta viikonlopusta, me kaikki viihdyimme! Talo on todellakin aivan täydellinen teille, olin ihan haltioissani siitä koko paikasta. Kakkein hienointa oli nähdä, minkälaisen loisteen talo saa sinun kasvoille! Siellä on hyvä fiilis. En malta odottaa, että pääsemme joskus sinne yöksi!

    Tosi harmi toi keittiön seinä kun siitä vierestäkin katselin sitä murenemista.. Toivottavasti se ei leviä enempää käsiin. Inhottavia tommoset takapakit ja vielä kun on kuvitellut saavansa jonkun jutun tehtyä sinä päivänä. :(

    Eteisestä tulee hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan takaisin. Hauskaa oli. Pitäähän sitä jotain olla, ettei liian helpolla pääse :)

      Poista
  2. Tää on niin mahtavan näköinen talo! Mietin pääni puhki, että missä se on? ;) Onnea teille, ihan huippua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllähän sä hyvän päälle ymmärrät, kun olet itsekin hienon talon omistaja :) Saat tarkemmat paikannukset, kun törmätään jossain (ohi et ole ainakaan voinut ajaa!).

      Poista
  3. Voihan keittön seinä. Onneksi on erikoismaalarin avut nyt käytössä:)Ja Talo antaa muuten positiivista henkeä itsestään. äiti

    VastaaPoista
  4. Minkä rotuinen koiruus tuossa ulkona otetussa kuvassa pönöttää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, siinä pönöttää 12 vuotias lagotto romagnolo, viralliselta nimeltään Erica di Casa Cleo :)

      Poista