16.4.2013

Kaksio sisustettuna



 Olen katsellut jo jonkin aikaa perässäni kulkevaa moppikasaa, enkä ole aina ollut varma milloin se kävelee etuperin ja milloin takaperin. Tänään tartuin saksiin ja etsin Evan raajat, hännän ja pään. Ilmeisesti irtonaisen olon omaten se ulos päästyään aitoi välittömästi naapurin pihalle ja sieltä pyörätielle Pöpi perässään. 
Siellä ne vieri vieressä asettuivat selkä köyryssä kakkaamaan. 

Evalla on välillä sen verran pilkettä silmäkulmassa, että piha-aidan ulkopuolella se saattaa ryhtyä hippaleikkiin, joten sen vääntäessä torttua pientareelle, katsoin tilaisuuteni tulleen. Nappasin pannasta kiinni ja jäin odottamaan toimituksen loppumista, jotta saattaisin kantaa sen takaisin pihalle. Ei ole vanhuksen supistajalihakset aina timmeimmillään, siksi hommassa vierähti tovi jos toinen. 
Ensin minä olin kumartuneena siinä lähellä ja sitten lopulta kyykyssä ihan vieretysten. 

Autoja, pyöräilijöitä ja kävelijöita kulki ohi, eikä Evan takapuolesta roikkuva tavara liikkunut (tuokaa sakset!). Minä kyykin pannasta pidellen vieressä, komensin Pöpiä pysymään paikalla ja toivoin voivani teleportoida itseni muualle. Kasse huolestui ja huusi ovelta, että tuu jo äiti. Huusin takaisin joo joo kohta (jos en kuole häpeään). 

Tämäkään kakka ei jäänyt pientaretta rumistamaan, vaan raahasin sen vastuuntuntoisesti pihallemme, 
joskin se seurasi oma-aloitteisesti Evaa, joka puolestaan seurasi vastentahtoisesti minua.

Laskin, että meidän 1000 neliön pihalle on lokakuusta toukokuun puoliväliin mennessä odotettavissa kahden koiran toimesta yhteensä 920 kakkakasaa, joista jokainen yksin vie noin 56cm2 tilan. 
Kaikkinensa ne vievät yhteensä 51,52m2 alan. 
Mieti, olen joskus asunut saman kokoisessa kaksiossa.

Jälkiedit: Keimo tuli kotiin ja väitti, että 56cm2 x 920 ei ole 51,52m2, vaan 5,152m2.
Kai minä nyt sen tiesin?!
(Otsikko kuuluisi: Komero sisustettuna, mutta se on tylsä, joten en muuta sitä.)

12 kommenttia:

  1. Apua mä kuolen nauruun!!!!

    VastaaPoista
  2. Hihih. No, OOtte olleet näky :D
    Me täs yks päivä saateltiin kiukkunen täti kotiinsa. Neiti N karkas pihasta ohikulkeneen tädin perään. Ei tullu herkuilla, ei mitenkään, joten pakko lähteä pinkomaan ite perään. Enkä saanu hyvällä en pahalla kiinni. Semmonen reilu puolkilsaa kipiteltiin rouvan kotiovelle asti. Toinen räksytti ja toinen yritti komentaa... Hieman nolo oli olo. Mutta tehokas on mein vahti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho,kivalta kuulosti sekin "reissu". :) Kyllä eläinten kanssa sattuu ja tapahtuu. Ei käy aika pitkäks.

      Poista
  3. Hehee, voin kuvitella sut tien poskessa :D Pitkällä matikalla mäkään en tajunnut virhettä, vaikka ajattelin kyllä, että aikas paljon haisevaa tavaraa... Eva näyttää aikas reppanalta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli vähän liian "optimistiset" laskelmat. Sattuuhan sitä.

      Evää taitaa ottaa päähän, kun pakotin sen seisomaan pöydälle. :)

      Poista
  4. No terveiset täältä saman toiminnan parista!!! :D Meien koira on niiiiiiiin samannäkönen ku Eva, paitsi että kun eilen aloitin saksimisen, turkkia oli lähtötilanteessa vielä pitemmälti :=0 Oikeesti ennätyspitkä tauko ollut tossa trimmauspuolessa, aina tuli jotain muuta kun olin suunnitellut hommaan ryhtyväni... Eilen sitten sain tarpeekseni ja kävin saksin hänen kimppuunsa. Saunavuoro tuli nytkin vastaan niin että ehdin saksia vasta raajat näkyviin ja koiran torso ja pää on edelleen mallia Muppettien Animal... :=/ Aika kiintoisa kombinaatio tuollaisten syömäpuikonohuiden tikkujalkojen kanssa. Urakka jatkunee siis tänä iltana, jotta kehtaamme käydä esim lenkillä :D

    Yllätin neidin äsken kokovartalopeilin edestä toinen korva hämmästyneesti höröllään tutkailemasta kuvajaistaan: "Ei hemmetti, tekikö se musta TON näkösen? Meinaako se jättää homman NÄIN?" :D t. N

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hyvä sattuma. Tosin ei kyllä paljon aiemmin ole raaskinut riisua toppista poiskaa, joten ajankohta on aika looginen.

      Mä olen kaikkien näiden Evan kynismisvuosien aikana onnistunut JOKA kerta leikkaamaan jostain ihon rikki eli nopeasti laskien 24 kertaa, PAITSI eilen. Ihme on tapahtunut (ehkä poikkeus säännössä). Mullakin usein keskeytyy syystä tai toisesta ja vuoroin olen leikannut esiin leijonan ja vuoroin lampaan, aina yhtä hupaisa näky.
      Mulla menee tohon selllaiset vajaa kaksi tuntia. Minusta on melkein helpompi leikata pidempää turkkia lyhkäseksi, kun sellaista puolipitkää. Evallakin oli jo sen verran huopaantunut ja rastoilla, että karvan sai isommissa könteissä.

      Hauskinta on huomata, kuinka Evan persoona muuttuu pitkäkarvaisesta höppänäkoirasta lyhytkarvaiseen pikku riiviöälykköön.

      Poista
  5. Voihan Eva kun näytät niin ressukalta! :)
    Näyttää karvoissaan ihan meidän espanjan versiolta (vaikka meillä on onneksi tällä kertaa vähän vähemmän huopuneempi yksilö). Pitäisi sekin kyniä, mutta ajateltiin jos vielä kuukauden malttaisi niin olisi kesäkuumalla lyhyempi ja viileämpi.

    Teillä on sitten piha ainakin hyvin lannoitettu...ja miinoitettu ;D
    Menisköhän se lannoke kaupaksi jos oikein hyvän sloganin keksisi?

    VastaaPoista
  6. Jep, nyt meidänkin Bukovskin nalle on muuntautunut rimppakinttuiseksi ovelaksi kojootinpennuksi eli homma viimeistelty :D Koira taisi jo odotella turkista eroon pääsyä, hyppeli lenkillä niin kevein askelin. Jätettiin toi kakalle karkaamisepisodi väliin :D

    Mä olen aiemmin taistellut aina trimmerin kanssa ja se nippaa aina jostain (niin lohdullista lukea etten oo ainoa), liekö siitä syystä koira pelkää sitä laitetta ihan hulluna ja laittaa kaikin voimin vastaan. Hiki tulee pidellessä väkisin kiinni noinkin pientä! Sen lisäksi se tunkee trimmeriin omaa kieltään, joka näyttävästi halkeaa joka kerta ja lopputulos on verta joka puolella. Tällä kertaa tein homman kokonaan saksilla ja koira nökötti kerrankin kiltisti paikallaan pöydällä koko toimituksen ajan, huomattavasti miellyttävämpää näin. Taitaa toi trimmerikin olla mulle liian nykyaikanen keksintö, siirryn tässäkin kohtaa taas vanhempaan tapaan tehdä :)

    VastaaPoista
  7. Tulipa toi edellinen kommenttini kummaan paikkaan tänne loppuun vaikka menin ton Vastaa-komennon kautta.. Siis tuo edellä oleva kommentti on myös minulta, Tekniseltä Nerolta Lappeenrannasta... :D minä ja nykyaika, aina haastava yhdistelmä. t. N

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hämminkiä, ymmärsin, enkä edes huomannut mitään omituista. :)

      Poista