25.7.2013

Ysikyt

Harri mustikassa.

Sain kesälomapidennyksen oman tietämättömyyteni ansiosta. 
Luulin näet, että lapset aloittavat koulunsa 7. elokuuta, mutta koulupa alkaa vasta 13. elokuuta. 

Nyt näyttää vakavasti siltä, että ensi viikolla Keimokin lomailee. Siksipä varasin uhkarohkeasti kaksi hotelliyötä Suomemme pääkaupungista. Kepe lomailee tilapäishoitopaikassa erossa nolosti ja jatkuvalla syötöllä pussailevasta äidistään (siis hei pliis mutsi...). Tuppe ja Kasse ujuttautuvat siskoni ja serkkunsa seuraan yhdeksi yöksi, toiseksi hotelliin kanssamme. Me, Keimo ja minä, aiomme maleksia puistossa, kuhnailla kahvilassa, lorvailla terassilla, hengailla ravintolassa ja antaa ajan kulua toivoen sen pysähtyvän. Aamupalaihmisenä odotan tietysti eniten hotelliaamiaista. 

Kasvimaa ja metsä syöttävät meille ruokaa. Rikkaruohokkaasta perunamaasta löytyi meille ateria, varmasti muutama toinenkin vielä, kasvimaaltani (rikkaruohottomasta) pieniä eriä ainakin punajuurta, papuja, retiisiä, herneitä ja tomaattia. Nyt pitäisi alkaa säilöä; keittää, mehustaa, hillota, pullottaa ja purkittaa, mutta pakastamiseen ei täällä ole mahdollisuutta. Pulmallista. 
Mita mina tehda tama asia kansa? 


Tänään juhlimme Vehkosuolla iltapäiväkahvitellen isoisäni, muhan, yhdeksänkymmenvuotispäivää (90)!
m a h t a v a a
Aion tehdä sämpylöitä tonnikalaruohosipulipersiljatäytteellä ja mustikkapiirakan. Leivinuunin lämmitys alkaa olla hallussa ja muutenkin tämä sähkötön ja kantovedellinen elämä tuntuu jo enemmän normaalilta kuin epänormaalilta. Toivottavasti muha antaa luvan julkaista blogiin muutaman kuvan itsestään. 
Leijonaluonteista ei koskaan tiedä, mutta huomiosta harva kieltäytyy.







7 kommenttia:

  1. Miten olisi säilöntä kuivaamalla?
    On valtavasti mahdollisuuksia.
    Onnea ysikymppiselle upea on saavutus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kuivaamalla onkin hyvä säilöä, tietyin rajoituksin. Pakastamista ajattelin ainoastaan mustikoiden kohdalla. Se taitaa olla ainoa tapa säilyttää ilman sokeria (ellei kuivata). mutta joo, vaihtoehtoja on.

      Miten olisi mustikat etikassa...;)

      Poista
  2. Mukavaa Helsingin reissua! Ja tietty mukavaa sadonkorjuuta myös!

    VastaaPoista
  3. Eikös ole vähän surullista, että juuri kun olette oikein kotiutuneet ja päässeet siellä asumisen rytmiin, pitääkin palata sivilisaation pariin?

    Hienosti kirjoittelit tuolla alempana lapsista!

    ps. Jaksatko ottaa niitä akileijan siemeniä talteen, jos ovat vielä varsissaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaksan ottaa ja on varressaan vielä. Laita mulle osoite tuonne sähköpostiin, niin lähetän, kun ehdin.

      On todella kauheata lähteä pois. Saa nähdä mitä vieroitusoireita tulee. Ja sekin vielä, kun kasvimaa alkaa tuottaa satoa, jota päivittäin saa käydä napsimassa. Sitten ei sitäkään mahdollisuutta ole. Ollaanhan me sitten viikonloput, mutta se on eri asia tietty. Nyyh.

      Poista
  4. Mustikat voi säilöä lasipurkkeihin pikaisella ryöppäyksellä. Ja täytät purkin mustikoilla ja loppu osa sitä röppäysvettä. Purkit viedään kellariin. Purkkeja käännellään aluksi vaikka joka päivä, sitten joka toinen päivä, kerran viikossa, kerran kuukaudessa jne.
    Ensin käytetään ne purkit, joiden kansi ei umpioitunut.
    Ohje on muistinvaraisesti kopioitu Lasse Nordlundin kirjasta.

    Lallu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin mielenkiintoista. Tuotahan voisi koittaa. Kiitos.

      Poista