19.8.2013

Arki


Neljän päivän ero oli ahdistavaa ja perjantainen Vehkosuolle paluu helpottava. Minä olen tuntenut samanlaista riistävää ahdistusta viimeksi teini-iässä, kun olin erossa ihastuksesta (niin, Keimosta). Teki vain mieli laittaa (kasetti)soittimeen "Nothing Else Matters" ja tuijotella kaukaisuuteen. 

Ensimmäinen viikko kotona oli muutenkin sopeutumista, kun ympärillä oli yhtäkkiä aikatauluja, ihmisiä, liikennettä, lasten kouluista virtaavia papereita, viidakoksi muuttunut pihamaa. Sitten jumiuduimme vielä kotiin, kun Tuuvelle iski kuume (sovittujen menojen perumista), Kepen kouluaika muuttui mukavasta vähemmän mukavaksi (turhautumista ja puolustelua eri tahoille puhelimitse tuloksetta), sadetta ja paljon vesisadetta ja sitten kolmannen koulupäivän iltana Kepe alkoi oksentaa.

Perjantaina Kepe oli jo toipunut ja leviävä vatsatautiuhka ilmassa leijuen siirryimme Vehkosuolle. Varustin itseni henkisesti ja lasten sängyn vierustan fyysisesti vadeilla ja paperilla.  Ensimmäinen yö meni kaikessa hiljaisuudessa, mutta toisena yönä Kasse kompuroi pimeässä viereeni, että mullon paha olo, kohta tulee. Kompuroimme yhdessä takaisin lastenhuoneeseen, kopeloimme vatia ja sihtasimme oksun maaliin. Minä letitin pitkää tukkaa ja Kasse mutisi, ettei tämä ole yhtään hauskaa (!). Episodin jälkeen sytytin kynttilän ja onnittelin loistosuorituksesta, tallustelin portailta sokkona seitsemän askelta metsään päin ja huuhtelin vadin. 

Aamulla heräilin lasten jutusteluun ja kuulin Kassen pohtivan, että jäisikö sänkyyn potemaan, vai lähtisikö hoitamaan eläimet; toisaalta, mulla ei ole kun kanat ja koirat. Ja siitä se sitten käynnistyi, sunnuntaipäivä. 

Kävimme metsästämässä, kuten lapset marjastusta kutsuvat. Mustikkaa on vielä jonkin verran kerättäväksi, puolukat vielä osittain raakoja. Keimo veti tuulenkaatamia puita metsästä ja pakkasi talven polttopuita peräkärriin kotiin vietäväksi. 


Porkkanaa, papuja, aurinkokuivattua tomaattia, persiljaa, yrttejä.
Kanat jatkavat vielä kesää Vehkosuolla, sillä emme halua häiritä hautovaa Zombi-prinsessaa siirrolla. Laskettu kuoriutumisaika on 26.8.


P.S.  Uusimmassa Kotivinkissä on juttu meistä ja Vehkosuosta. 


Tämänkin jutun kuvasi Tom Of Vehkosuo. 






14 kommenttia:

  1. Olipa muuten ihana juttu teistä Kotivinkissä! Kiitos!

    Meillä on myös joskus ollut vatsatauti vieraana kesäkodissa. Totesin, että ei ole yhtään kivaa, kun joku oksentaa keittiön lautalattialle, ja oksu valuu lautojen rakoihin... =)

    Toivotaan, että tauti on jo ohi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pidit jutusta. Se oli minustakin meidän näköinen, vaikka tietenkin aina muutama yksittäinen asia olisi omasta mielestä korjattavaksi.

      Tuo lautalattialle oksentaminen on tutuksi tullut juttu jo kotoa, mutta siihen tekee eksoottisen lisän se, ettei henasta tule vettä, eikä varsinkaan lämmintä. Onneksi potilas oli tällä kertaa helppo, Kepen kanssa onkin sitten eri sävelet - pyykkiä tulee aina reilusti.

      Ei ainakaan vielä uusia osumia :)

      Poista
  2. Äääää! Harmi että oksutauti tarttui. :( Toivottavasti muille ei enää tulisi. Toi arjeen palaaminen.. ymmärrän niin hyvin, vaikken olekaan ollut lomalla niin hiljaisessa paikassa kuin te. Mutta sekin, että on omat aikataulut, ohjelmat jne. riittää siihen, että arjen alkaessa kaikkea tuntuu tulevan liikaa ja liian isoina annoksina. Joka puolelta tulee vaatimuksia, liikaa ääniä, liikettä. Ja pahinta on se, että arki menee liian nopeasti hektisten päivien myötä. Ja siksi viikonloputkin täyttyvät nopeasti kun tekee silloin kaikkea mitä viikolla ei voi.

    Tsemppiä teidän arkeen!

    Ihania kuvia jälleen! Minuu niin naurattaa toi T.O.V. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. T.O.V on kyllä melkoinen. Naurattaa jo ajatuskin muista kliseistä, ilman paitaa traktoria korjaamassa, heinää heittämässä talikon kanssa, perunannosto haalarit roikkuen...

      Nyt oli ja hieman helpompaa tämä kotiinpaluu, että ehkä se siitä.

      Poista
  3. Tosiaan ihana juttu teistä Kotivinkissä! Oli pakko ostaa se :)

    Tuli tuosta eläintenhoidosta mieleeni, että oletteko ajatelleet hommata lisää eläimiä, lähinnä ehkä siis noita hyötyeläimiä. Tanskalaisen maajussin tapaan ;) Me ollaan jo päätetty hankkia kanoja, mutta lehmääkin tekisi kovasti mieli.

    Tsemppiä arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, sinäkin ostit lehden (minäkin ostin :)) Mä kyllä yritän olla ajattelematta sitä juttua, kun en oikein tajua, miksi me siellä ollaan. Ristiriitaisia ajatuksia siitä, että omistaa kaksi taloa, vaikka haluaa ehdottomasti elää niukasti ja säästäväisesti. Kyllä me ollaan tuota asiaa yritetty järjellä selittää ja aika hyvin siinä itselle onnistuttu.

      Me ei oikein kanojen lisäksi pystytä ottamaan eläimiä muuta kuin kesäsijoitukseen, vaikka kovasti haluaisinkin. Lypsävä lehmä on olisi hyvä idea, jos siihen on mahdollisuus. Pari tuttavaa kasvattaa täällä maalla omat joulupossutkin, sekin on minusta hienoa, jos lihaa syö. Hyvä, että teille tulee kanoja, ette varmasti tule katumaan!

      Poista
  4. Voi ei oksutauti :( Tsemppiä arkeen jatkossa, toivottavasti pöpöt tajusivat jo kaikota ja pysyä jatkossa poissa!

    Mun oli pakko ostaa Kotivinkki:) Mainio juttu teistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, arvaa vaan hypinkö riemusta. Mä ajattelin, että jos me otettiin tähän lukukauden alkuun jo heti alta pois tuo tauti, niin ei enää tarvi. Niin niin.

      Kiva, jos tykkäsit jutusta, helpottaa kuulla.

      Poista
  5. Miekin ostin Kotivinkin ja tykkäsin. Tuntui jotenkin hassulta, kun olen just tänne blogiin löytänyt ja sitten olittekin lehdessä :)

    Kanoja... Meidänkin pihalle mahtuisi pieni kanala, mutta mitähän kissamme tuumaisivat kotkottajista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meidän kissa ainakaan uskalla kana-akkojen puuhiin puuttua, vaikka on muuten aikamoinen peto olevinaan. En nyt ihan heti muista, että kenenkään tutunkaan kissa olisi niistä pidemmän päälle välittänyt.

      On tosiaan aika koomista tuo lehtijuttu, siis ihan joka puolelta katsottuna ja hyvä, kun tykkäsit.

      Poista
  6. Moi! Täällä kiukkupussi :D Vastasin sun esittämiin kysymyksiin blogissani. Lehtijutusta sai samanlaisen kuvan teistä kuin olen täältä blogistakin saanut. Mukavan ja positiivisen siis. Minuu ja mun kasvimaakerholaisia haastateltiin tänään myös lehteen. No ihan omanpaikkakunnan pikkulehteen, mutta kuitenkin tosi kiva. Ei mulle niinkään, mutta niille kerholaisille ja 4h-yhdistykselle :) Sä olit laittanut tuosta Tanskalaisen jatkumisesta, olenko oikeassa, että ne on samoja jaksoja, mitä on tullut jo femmalta aiemmin. No ihan sama toisaalta, kyllä niitä katsoo uudemmankin kerran. Siksi meillä kai on ne melkein kaikki tallennettuna :D ja enemmän niitä meillä isäntä katsoo kuin minä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos lehtijuttu antoi saman kuvan, samoilla linjoilla mennään sitten. Ja kiva, kun saitte näkyvyyttä kasvimaakerholaisten kanssa, hyvän asian puolesta. Tosi kiva, että olet vetämässä tuota kerhoa, tuollaiset taidot ovat jotenkin sitä, mitä toivon vielä säilyvän nykylapsillakin.

      Mä kuvittelin, etten ole noita Tanskalaisen jaksoja nähnyt vielä suomeksi. Lyhyt muisti saattaa pettää toisinaan... On niitä tosiaan kiva katsoa aina uudestaan ja uudestaan, ikinä en kyllästy. Vähän hankalaan aikaan vaan nuo tulevat perjantaisin ja maanantaisin uusinta (päivällä molemmat). Nyt olen tuijottanut pari jaksoa BBC:n sarjaa Victorian Farm, oletko katsonut? Tunnin mittaisia jaksoja taitaa olla 12 ja sitten on vielä vastaavat Edwardian Farm ja Wartime Farm. Paljon mielenkiintoista tietoa, vaikkei nyt kaikessa tarvitse mennä mihinkään viktoriaaniseen aikaan. :)

      Poista
  7. Oijoi, miten täyteläinen postaus. Kotivinkin käyn ostamssa ilman muuta. Naurattaa tuo Tom of Vehkosuo. Hymyilyttää kepparikeijukaiset metsässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Hyvä hyvä, Kotivinkki ostoon, niin päästään teidän lehtihyllyyn. :) Tom Of Vehkosuota ei voi kyllä tosiaan ihan pokkana katsoa.

      Poista