25.10.2013

Tee niinkuin torstai.


6:30  Herään Keimon herätyskelloon. Keimo pukee taskulampun valossa ja lähtee töihin. 
Kepe herää ääntelemään sängyssään. Yritän saada unta. 
~7.00  Kasse ja Tuppe alkaa suputella sängyissään. Murahdan, että nukkukaa! 
8:15  Meteli on yltynyt lastenhuoneessa älyttömäksi. Käsken mölyapinat alakertaan ja alan keräillä jämähtäneitä luitani ja lihaksiani. Lähden perässä alakertaan. Kepe jää vielä sänkyyn pötköttelemään. Käyn puskapissalla.
8:40  Lieteen ja Porin-Mattiin tulet. Syttyy ensiyrittämällä. Ulkona on leutoa ja sateista (noin +7 astetta), joten muita uuneja lämmitetään vasta illemmalla. Puita pitää hakea kuitenkin keittiöön lisää.
8:00  Kuuntelen Yle Suomi paikallisradiota, säätä ja sen sellaista ja valmistan samalla aamupalaa. Tänään ei syödä kananmunia, säästetään viikonlopuksi, että riittää. Juomavesi on melkein loppu, mutta saan siitä kahvia ja Kepen puuroon. Teen pikakahvia, sillä ikisuodatin on mennyt halki. Harmi. 
Laitan puuron hautumaan lautaselle kannen alle, lieden päällä olevalle ritilälle. 
8:30 – 9:00  Aamupalalla
9:15  Menemme yläkertaan pukemaan ja petaamme sängyt yhdessä. Puen Kepen ja ohjaan hänet alakertaan. Syötän puuron ja luovutan Kepelle lempipallon. Kepe menee olohuoneeseen pompottelemaan. 
Lattiat ovat kovilla kuolasta, niitä pitää pestä useammin.



9:30–10:00 Tiskaan edellisen illan ja aamun astiat. Tiskivesi on lämmennyt liedellä. Kasse putsaa Evan jalat ja päästää sen ulkoa esitiskaamaan jugurttikupit ja puurolautasen. 
Vien tiskivedet pihalle ja otan uutta vettä saavista seuraavaa tiskausta varten.
10:00–  Tekstiviestittelen tallikavereiden kanssa, monelta kukakin on menossa tallille. Päädyn itse iltaan, jottei Kepen tarvitse kärvistellä kylmissään mukana. Muutenkin on hyvä olla edes yksi lomapäivä rauhallisemmin.




11:30 Menen ulkohuussiin (ohjelmanumero sekin). Yritän siellä istuskellessani ladata äidin vinkaamaa norjalaista sisustuslehtivinkkiä. Puhelimesta loppuu kuitenkin akku. Vien puhelimen autoon lataukseen (kun olen lopettanut, en siinä välissä). Lähden hakemaan pyörällä vettä lähteeltä (n. 800m eestaas). Tie on sateista lössö ja vaikea polkea. 
Ilma on muuten kiva. Pöpi on mukana.


Näpsäytä kuvaa.


11:45  Katselen, kun Kasse ruokkii kanoja. Otetaan pikkutipujen häkki pihalle pesua varten, 
jotta saadaan siirrettyä siinä sunnuntaina muijat kotiin.
~12  Sisälle takaisin. Ajattelin, että herkutelemme muffinseilla ja kahvilla, mutta vesi on jäähtynyt. Pakko saada kahvia, joten sytytän lieden uudestaan. Teippaan ikisuodattimen jesarilla ja saan termospulloon valutettua isomman määrän kahvia. Kirjoitan odotellessa aamupäivän tapahtumia paperille (tietokoneen akkua ja vapaa-ajan akkua on säästettävä).




12:35  Kahvi on valmis. Istun lukemaan Gård och torp -lehteä, jota olen säästellyt. ... Lapset kehittelevät työ – palkka listajärjestelmää. Kommentoin keskeneräistä listaa (pyynnöstä) ja hyväksyn ensimmäiset rastityöt.




14:30  Vaihdan Kepen vaipan ja annan välipalaa. 



14:40  Menen ulos kääntämään kasvimaata. Laajennan sitä ensi kesää varten. Kasse ja Tuppe touhuavat ulkona myös. Saan käännettyä kolme riviä eli kolme lapionleveyttä. Maa-aines näyttää priimalta.



15:45  Sisälle. Haen puita olohuoneeseen ja sytytän kakluuniin. Kepe on löytänyt olohuoneen avoimen komeron ja mennyt verhojen taakse. Suuttuu minulle, kun raotan verhoja. Vaihdan vastusteluista huolimatta vaipan hänelle.



16:15  Laitan taas keittiön lieteen tulet ruokaa varten ja juon kupin termarikahvia. 
16:40  Keimo tulee töistä. Vaihdetaan lennosta lasten hoitovuoroa, kun lähden tallille. 
Ohjeistan eilisen ruuan ja uunien tilanteet.
20:00  Takaisin tallilta. Keimo on laittanut lapset nukkumaan ja saunan tulille. On hiljaista ja sysipimeää. Ihan sama käveleekö silmät auki vai kiinni pihalla. Saunottiin pitkään. Pilvet häipyvät ja tähtitaivas tulee esille. 
22:00  Katsotaan sängyssä läppäriltä Hyvät ja huonot uutiset -ohjelma. 
23:00  Leppoisa päivä, uni tulee helposti. 
~2:00 (perjantai) Herään kärpäsen suristeluun –> liiskaan sen kännykän valossa Anna-lehdellä ikkunaan
~3:00 Toinen kärpänen –> sama toimenpide.
KAUHEA PISSAHÄTÄ. Leikittelen ajatuksella mennä ulos. Kärvistelen aamuun. Hätä on lieventynyt. Imeytynyt?





12 kommenttia:

  1. On paljon touhua! Nostan Sinulle hattua, kunnioituksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos. Ajattelin, kun kirjoittelin tätä, että nyt kaikki luulee, että mulla on tällaisia leppoisia päiviä aina. :D Mutta hyvä, jos vaikutin siitä huolimatta ahkeralta.

      Poista
  2. Hei.Mietiskelin tossa lukiessani tekstiäsi, kuinka paljon aikaa kaikki päivän askareet "ennenvanhaan" vei.Koko päivän sai kyllä kulumaan jo pelkillä arkiasioilla.Äiti aina kertoo lapsuudestaan ja siitä kuinka mummo aina nousi viiden aikaan aamulla lämmittämään taloa puilla että lapset uskalsivat nousta peitonalta kouluun kun oli niin kylmä.Mummolta meni aina paljon aikaa muutenkin talvisin talon lämmön ylläpitämiseen.Kokoajan sai olla lisäämässä puita että pysyi pesuvedet lämpiminä jne.On se vaan helppoa meillä nykyihmisillä kaikkine öljy,sähkö ja maalämpöinemme..nappia vaan painetaan..toista se oli silloin mummiaikaan :) Vaikka minusta tuskin olisi elämään ilman vettä, sähköä jne..arvostan suuresti vanhoja tapoja,ne kun ovat sitä oikeata ajanvietettä mihin ihminen on luotu,toisin kuin esim netissä tai television ääressä kokopäivän luuhaaminen(minun mielipide).Kiva lukea blogiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ja olen useasti miettinyt niitä kaikkia naisia, jotka ovat puurtaneet lapsilauman eteen alkeellisissa oloissa, eivätkä silti ole jääneet historiaan "suurmiehinä". Miesten rakentamat talot, huonekalut yms. ovat paljon kokreettisempia. Onneksi omien äitien teot kulkevat ainakin suvuissa.

      Poista
  3. Voi kun tulvi muistot remppa-ajoista mieleen tuosta puskapissasta ja uunien lämmittyksestä. Ei ollut kiva tunne herätä yöllä pissahätään, kun ulkona paukkuu pakkaset 30 asteessa. Sitä tuli muutamat kerrat vaan vedettyä peitto tiiviimmin korville ja toivoi parasta, että rakko kestää aamuun :D Huone jossa nukuimme oli kyllä lämmin, mutta koko muu talo jäähtyi aina yön aikana niin, että kun avasi kamarin oven, saattoi seuraavassa huoneessa olla jo kylmimmillä keleillä 10 astetta pakkasta. Talvella helpotti, kun pesuvedet sai sulatettua lumesta. Ei tarvinnut kuljettaa sen pidemmältä...
    Silti tuota aikaa, ainakin nyt jälkeenpäin muistelee lämmöllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä oma johtonsa on yksinkertaisessakin elämässä. Ja vaikkei siltä silloin tunnu, jälkikäteen ne ajat muistaa lämmöllä. Ja osaapa katsoa kaikkea ylellisyyttä eri silmin.

      Poista
  4. Ihanaa lukea tällaisia postauksia! Tavallaan mitään ei tapahdu, ja kuitenkin tapahtuu ihan hirveästi kaikenlaista. Vuorokausi on pitkä, ja kuitenkin lyhyt. Hypnoottista. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hyvä jos tunnelma välittyi. Minusta muuten just tuollaiset elokuvat ja dokumentit ovat parhaita; ei tapahdu mitään ja kuitenkin paljon. Elän siis lempielokuvaani!

      Poista
  5. heippa oman lempielokuvansa tähti!!! :) vau :)
    muistutit mulle myös mieleen mitä oli kun edellisessä kämpässä (sullekin tutussa vanhassa talossa) otettiin patterit kokonaan seinistä pois ja vaihdettiin ilmalämpöpumppuun - joka lopetti toimintansa heti kun pakkasta oli yli 16 astetta. meillä oli sisällä pakkasöinä 11 astetta lämmintä ja virittelimme tuikkuja lämmikkeeksi, joka oli aika epätoivoista, kun silloin vielä ei ollut tulisijaakaan joka olisi auttanut...!!! nyt on sikäli perustarpeet paremmin reilassa täällä, kiitos tästä vinkkelistä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä :) Kymä pistää liikkeelle ihan omalla tavallaan. Meillä Suomessa on kyllä aika hyvin osattu sitä vastaan puolustautua. Lohduttavaa jo tieto siitä, että omistaa puu-uunin, jos tulee sellaisia sähkökatkoksia, kun muutama vuosi sitten jossain päin Suomea talvella. Ymmärrettävää sinänsä, ettei ihan kaikilla voi niin olla.

      Poista