5.5.2014

Slummien miljardööri



Ja taas me pääsimme nauttimaan pitkästä viikonlopusta vappuineen kaikkineen. Lapsilla oli koulusta vappupäivän jälkeinen perjantaivapaa ja sehän meitä riemastutti. Viikonlopun säästä nyt ei tarvitse puhua, vaikka ainahan siitä on jonnin verran jauhettava. Yleisen mielipiteen mukaan sää oli siis surkea.

Sisko ajeli Vantaalta perheineen meidän luokse Vehkosuolle. Yhteisestä vapun vietosta kuvia ja tunnelmia siskon Housuissas on -blogissa.

Istutin rohkeasti hyhmäiseen maahan lisää mustajuurta, juuripersiljan ja palsternakan. Sain nyt kasvimaan aidattua lammasverkolla, jonka hinta (myöhäisempää ihmettelyä varten) Agri-marketissa oli 100cm/50m rullasta 89 euroa. Halvemmallakin olisi voinut saada, mutta hätänen ei säästä rahassa vaan ajassa. Sain onneksi lohdutukseksi kinuttua mukaan puureunuksisen puulavan kompostoriksi. 
Sitä kasvimaata aidatessa tuli väistämättäkin sellainen olo, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä vielä isompi. Mutta ainahan voin tehdä toisen aidan viereen ja leikkiä siirtolapuutarhalaista. Tarjota Daniel Gottlieb Shreberin aatteen mukaan vähävaraisille lapsille mahdollisuuden terveelliseen kesänviettoon* 

Tein myös portin. Vinoilun ja laadunvalvonnan alaisesta paineesta huolimatta siitä tuli ihan okei. Vino kylläkin, mutta vinous kuuluu minulla takuuseen taulun asennuksesta alkaen. Käytin Frankin (tanskalainen) yksinkertaista saranaideaa, jossa saranapuolen reunapinna jätetään alapuolelta pidemmäksi joka sujautetaan maahan upotettuun peltitölkkiin ja pinnan yläreuna sidotaan aitatolpaan "yläsaranaksi". Kelpaa. Lammasaitaverkon pienin silmäkoko piti ainakin sen lihavimman ja isoimman kanan ulkopuolella. Sen, joka kävi silmieni edessä tunkemassa rintafileensä rakosista niin pitkälle, että näytti hetken enemmän hylje-eläimeltä kuin siipikarjalta. 

Sitten, jatkoimme riukuaitaa, jonka tarkoitus on päätyä pajan sivuseinään eli tulevaan eläinsuojaan. Riukuaidalta sitten poikittain halkoliiterin suuntaan aletaan kasata risuaitaa (Frankilta opittua sekin), sellaista, jossa pareittain upotettujen tolppien väliin tungetaan kaikki turhat risut ja näin päästään niistäkin kätevästi eroon ja saadaan luonnollisen naturelli maalaispiha näyttämään slummialueelta.

Sunnuntaina veimme peräkärrillisen rautaromua avolavalle, jonka bongasin lähikylällä pari viikkoa sitten. Tuollaisen kierrätyspisteessä nykyisin niin harvinaislaatuisen avoimen rautaromulavan menestys ja tulevaisuus onkin sitten toinen asia, sillä kaikki se jäte, mitä minä siellä näin, ei ollut kyllä rautaa nähnytkään. 
Herää siis ihminen, eläinkunnan kruunu! 
Vanha PC ei ole rautaa, vaikka mielestäsi se onkin peräisin "jostain niinku rauta-ajalta". 
Sieltä lavan vierestä otin mukaan vanhan hyljätyn vihreän, pyörivän ja keinuvan 70-luvun tv-nojatuolin (rautaa?).  

Samalla reissulla kävimme Orimattilassa kylässä siskosten, Irinan ja Kirsikan, boheemin persoonallisessa kodissa kahvilla ja kuppikakuilla Ja mikä parasta, kotimatkalle kyytiin lähti vanha sohva, jonka tyylisestä olen haaveillut Vehkosuolle. 
(Sohvasta ja  tyttöjen kodista kuvia vielä myöhemmin.)


* Vähävarainen kaupunkilainen perhe, maatilkku ja työkaluvaja 1800-luvun Saksassa. Perhe viljeli leivän jatketta ja vietti yhteistä aikaa raittiissa ilmassa. Perheen isät pysyivät poissa maallisten ilojen ja paheiden ääreltä.

Lanko vapun keppiheppaestekisailussa voittoasemissa. 
Kasse kouluttaa pikkusiskoa ja serkkua. Istu!
Ajorata navetassa.
Uusi kangas hapertuneen tilalle painoreunukseen tynnyrin päälle.
Pono virtti.
Aita ja koko komeus.
Perinneaitaan jatkoa.
Mies työssä ja adoptoitu vihreä nojatuoli (takana).

Rautaisia hermoja kaikille!

25 kommenttia:

  1. Tosi hieno portti! Nojatulikin on hieno...se mitä siitä kuvassa näkyy..:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos :) Täytyy kotiuttaa nojatuoli pikkuhiljaa. Aluksi tuollaiset löydöt on vähän liian oudon hajuisia ja epämiellyttäviä, kunnes sen taustan vaan unohtaa.

      Poista
  2. Upeat kuvat taasen! Langon kuva kirvoitti hihkaisun. Ja nätti sekä tyyliin sopiva portti, saatan ottaa mallia tuosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ota mallia vaan, mutta tarkkana sen suoruuden kanssa.
      Lanko pisti parastaan. :D

      Poista
    2. Annoin teidän voittaa, ettei tuu paha mieli. Pistin oikein varman päälle vielä. :D

      Poista
  3. Nyt joudut kyllä antamaan kuvallisen selityksen tälle: "saranapuolen reunapinna jätetään alapuolelta pidemmäksi joka sujautetaan maahan upotettuun peltitölkkiin ja pinnan yläreuna sidotaan aitatolpaan". Meni nimittäin yli ymmärryksen ihan kunnolla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kun niin hyvin yritin selittää. Heh.
      Voisin kyllä jotain yrittää rustata. Olen meinannut tuon riukuaidan kasausohjettakin tehdä jossain vaiheessa.

      Poista
    2. Mää tavasin tota kans oikein hartaudella. Tajusin yhden yön jälkeen (vähän hidas). Yksinkertaisuudessaan kyllä nerokas.

      Tota risuhimmeliaitaa minäkin. Koska kukaan ei ikinä voi polttaa ikuisellakaan liekillä niin paljoa risuja kuin meillä on. Mä luulen, et se vois olla oikeesti ihan hieno.

      Lämpimät onnittelut kasvimaasta! Oot sää kova!

      Poista
    3. Hahaha, yö tekee ihmeitä. Kyllä mä voisin silti vääntää tänne jonkun kuvan, joskus.

      Eikö ihan parasta ole sellaiset keksinnöt, jossa saa jotain ikävää ja epäsiistiä pois silmistä järkikäyttöön. Niinkun risuaita. Ei tarvitse poltaa Olympiahenkeen tulta sitten.

      Poista
  4. Tulipas siitä portista ja koko kasvimaasta hieno! En kyllä yhtään epäillytkään, tekovaiheessakin näytti jo hyvältä.
    Myyntitykki isämme käyttää myymistään koneista sanaa rauta. "Katotaan sulle joku hyvä rauta." Ehkä siellä on joku pc-myyjien jargonia sisäistänyt tyyppi ajatellut heittää rautansa romulavalle. :D Toi Villen kuva on ihan mahtava! Ja muutkin kyllä. Vieläkin hymyilyttää toi kissan ja koiran koulutus. Harvinaisen tottelevaisia yksilöitä. Toimisikohan tommonen keino perusarjessakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitä nyt tollanen varjossa kasvanut...hym hym.
      Ne on siis kaikki iskän myymiä koneita siellä! Taitaa olla vessanpönttöjäkin myyty samalla myyntilaiseella.
      "Koirankouluttajan" pitää olla uskottava ja sinusta nyt en...:D

      Poista
    2. Housuissas on varjossa kasvanut. Ihmettelen, ettette ottaneet sitä vessanpönttöä. Kivasti olis vaikka kukkaruukuksi pihalle sopinut. Ja toinen ruukku auton renkaasta niin avot että maisemointi olis viimetten päälle! ;)

      Eikäkö mie ajattelin että joku koirankouluttaja vois tulla tänne ja mie ihailen vierestä. ;D

      Poista
  5. Ihana postaus! Erityisesti mieltä ilahdutti kuva isästä joka "vetää eniten" keppihevosella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpailu oli kyllä totista. Mulla meni ensimmäinen 50 metriä hysteerisen naurukohtauksen takia ihan velttoiluksi.

      Poista
  6. Oi, kuin hieno aita, ja portti! Kyllä tuli heti Tanskalainen Maajussi mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, jos pääsen lähellekään Tanskalaisen tekoja, olen onnellinen.

      Poista
  7. Ihastuttavia kuvia. Tykkään kovasti :).

    VastaaPoista
  8. Kasvimaasi on kyllä niin nättinä portteineen päivineen! Kyllä tuollaisessa pitäisi sadonkin olla runsas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti! Kyllä sieltä aina jotain tulee, jos ei muuta, niin rikkaruohoja.

      Poista
  9. Hieno tuo teidän riukuaita :) Meillä on juuri tuollainen risuaita, se on aika kätevä kun siihen voi aina lisätä kaiken risuroskan kun se jonkin verran vuoden aikana painuu :) Ja naapuri ainakin kehui hienoksi vaikka mies oli vähän sitä mieltä että kaikkihan sitä nauraa ;) Ne tolppina olevat pajupuut on vaan juurtuneet maahan, mutta hieno lisä aitaan kun vihreääkin joukossa :)

    Tanja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lisärohkaisusta. Aita tulkoot tontille, kunhan tuo riukuaita saadaan. Loppu on leikkiä, koska materiaalia kyllä löytyy meiltäkin. VItsi se elävä paju on varmasti aika hieno. Hmmmm….

      Poista
  10. Niin kaunista! Oi voi, mä kun alan nyt niin haaveilla, että millon saisin tuon kaupunkilaismieheni maalle!

    On alkanu ihmisiä kyllästyttää ihanat sammaleen vihreät nojatuolit, mä kun tämmösen pari kuukautta sitten kannoin parkkikselta kotia

    http://instagram.com/p/mfN6IzD-MV/

    Syksyllä edessä muutto ulkomaille, mutta en mä raskinu tuolia jättää sadetta odottamaan. Etikkavedellä pesin katupölyt ja muutenkin ihan raikas tuolin tuoksu. Tuolia kantaessani huomasin jalassa merkin, Made in Finland. Laatutavaraa siis, istuintyynyt olivat vaan heittäneet pois. :)

    Tavaranperkuuta täällä, ja ihania tunnelmointeja siinä ohessa, kun nuitten teidän lasten kuvia katselen ja muistelen omia lapsuuden leikkejä mökillä ja kotona maalla. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilkaisin tuon tuolin ja kyllä se kannatti napata mukaan sekin. Jossain näin muistaakseni tuon sinun tuolin, kun yritin etsiä omasta tietoa. Ettei olisi olut jotain Askon mallistoa.
      Ai etikalla pyyhit. Jaa, se voisi olla kotiuttamisessa hyvä idea. Jotenkin se muitten ihmisten takapuolen ajatus siinä, vaikken kovin herkkä olekaan. Heh.

      Hui, ulkomaille ihan. :O

      Poista