14.6.2015

Onnellisten työlista



Lisään heti tähän alkuun ääniliitteen, jonka avulla voi päästä Vehkosuon tunnelmaan. *(ääniliite poistettu yleisön toivomuksesta "häiritsevänä elementtinä" 27.6.-15)



Ruisrääkkähän se siinä säestää tauotta iltoja ja öitämme. Uutta Vehkosuon faunassa, kivat sille. Se ehkä palasi kostamaan meille nimitettyämme keskimmäistä lastamme Kassea vauvana ruisrääkäksi. Totta puhuen ruisrääkän laulu on lintumaailman sinfoniaa verrattuna silloiseen koliikkiseen rääkkäämme. 

"Se on se meidän uusi vauva, 
nimeä en muista.
Se joskus karjuu niin,
et tippuu pikkulinnut puista."
(Pertti Rasikangas ja Ohilyönti – Meidän uusi vauva)




Lampaat saapuivat viikko sitten. Pilkku on meille tuttu toissakesästä ja kotiutui kahden pässikaritsansa kanssa välittömästi laitumelle. Iivarin tuloa olen siirtänyt muutaman valmennustunnin vuoksi juhannuksen jälkeiselle viikolle. 




Kasvihuoneen antura ja sokkeli (ei vielä kuvissa) on valettu. Nyt työmaa odottaa tiilenhakua.




Askartelin muutaman kalusteen puutarhaan. Grillikuopan viereen tein lavasta sohvan ja pöytäryhmän luo irrotin kahdesta tuolista kulahtaneet, homeiset verhoilut ja liitin ne kahden istuttavaksi penkiksi. 




Olen yrittänyt ratkaista juomaongelmamme tutkimalla Mauste- ja terveyskasvit luonnossa (Holmberg, Eklöf, Pedersen) -kirjaa. Viime syksyllä keitetyt viinimarjamehut on juotu ja välttyäkseni mehujen raahaamiselta ja ostamiselta kaupasta, haluaisin keksiä kesäksi juoman tai mehun, jossa ei olisi pelkkää sokeria ja jota lapset voisivat juoda aamupalalla ja janojuomaksi veden lisäksi. Kirjan kasveja hyödynnetään melkeinpä vain teen muodossa rohdoksen tapaan. Katajasta kuitenkin sanottiin, että siitä voisi saada keittämällä makeahkon juoman. 

Tulos oli hämmästyttävä. Sen vuoksi, ettei se maistunut miltään tai hitusen liotetulta puulta. Seuraavaksi keittoon menee koivun ja viinimarjapensaan lehdet. Sokeriahan sinnekin on lisättävä. Tuo kirja jää minusta hieman latteaksi. Melkein jokaisen kasvin kohdalla tulee tunne, että pitää lähteä etsimään lisää tietoa (aikuisten osasto, luonto ja luonnontiede, hylly 16.7). Eli jos joku tietää hyvän luonnonkasvikirjan, jossa on a) ohjeita b) selkeät kuvat ja c) syötäviä kasveja, suosittele. En halua siis juoda vatsakramppeja vähentäviä mauttomia kasveilla värjättyjä haaleita vesiä. Tarvitsen kirjan, jonka avulla voin paeta luontoon ja elää siellä piileskellen ja gourmet-ruokia syöden ja makunystyröitä hiveleviä juomia juoden (esim. Zombieland -tilanne).



Kepe virnistelee kuvaa ottavalle Kasselle.


Keimo katselee seinän halkeamia. On kaivettava talon kulma auki ja suojattava se roudalta. Halkeamat ovat vanhoja (jonkinlainen silikonihässäkkä siellä on paikkana), mutta vaatii silti pysäyttävän toimenpiteen. 

Keimo teki myös aloitteen ikkunoiden kunnostuksessa. Minä olen, kuten aiemmista kuvista ilmeni, tehnyt kaikkea muuta välttääkseni työn aloittamisen. Aloittaminen onkin vaikeinta siksipä remmiin on nyt helpompi astua, kun osa ikkunoita lepää irrotettuna valmiilla telineillä. Ikkunoiden tippalistoja on uusittava ja luulen tämän jäävän Keimon tehtäväksi, kun taas minä maalaan. Ikkunan sävyksi ehdotin talon betoniharkkoihin sopivaa harmaata ja tähän tuli lopullinen hyväksyntä, kun karmin reunoilta paljastui vanha alkuperäinen harmaa maali. 




Meillä oli eilen pari vierasta ja valvottiin lepakoiden lentelyyn asti. Nuutuneena nukahdin tänään keittiön ahtaalle puusohvalle, heräsin olkapää sijoiltaan puutuneena ja löysin pöydältä työlistan. Tällaista täällä eli hauskaa.


19 kommenttia:

  1. Aikoinaan kun olin Saksassa töissä niin siellä tehtiin ylijääneestä minttuteestä mehua seuraavaksi päiväksi. Ei hajuakaan miten valmistettiin mutta hyvää oli. Enkä tiedä lisättiinkö sokeria. Maku oli jääteemäinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttua olenkin sekoittanut mm. viinimarjaan mutten vielä pelkästään, kun minttu on aika tujua. Minttua on meillä paljon takapihalla. Pitäisi koklata pelkästään tai sen koivun kanssa.

      Poista
  2. No ei tuo ruisrääkkä ihan mun suosikki ole... Meillä käpytikan pojat huutavat melkolailla tuolla kolossaan, siis täällä cityssä. Kesäkodissa meilläkin on pientä projektilistaa, terassia ja huussia vaikkapa! Mutta nuo ikkunat eivät himottaisi minuakaan!

    ps. Jouni Toivasen kirja Viettelevät villiyrtit on kokeilemisen arvoinen. Ohjeita ja vinkkejä siitä, mihin ihan tavallisia kasveja voi käyttää ja hyviä keräilyohjeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kirjavinkistä. Villiyrtit on nyt niin trendikästä että kaikenlaisia kirjoja löytyy. Suosotuksista on hyötyä. Kaipaan myös sellaista vanhanaikaista tietoa niinkuin pula-ajan kasvien käyttöä.

      Poista
    2. Kiitos kirjasuosituksesta. Villiyrteistä on nyt kaikenlaista kirjaa kun taitaa olla buumi meneillään. Ihan hyvä kun joku suosittelee niin karsiutuu hömpät joukosta. Kaipaan myös sellaista pula-ajan tietoutta.

      Poista
  3. Mun lapsuuteen ja nuoruuteen kuului Pilkku-lammas. Se oli musta muuten, mutta sen päässä oli valkea pilkku. Se eli yli 10 vuotiaaksi, oli loistava emo ja katraan pomo <3 ja mun lemppari.

    VastaaPoista
  4. Moi. Mulla on juuri kirjastosta lainassa Hulluna hortaan -niminen kirja, jossa on mukavasti esitelty kasveja ja niiden käyttöä. Lisäksi on ruokaohjeita joita en ole ehtinyt kokeilla mutta monet kuulostavat oikein hyvältä. Monen kasvin kohdalla on kerrottu myös käyttämisestä rohto-, tee- ja juomatarkoituksiin. Suosittelen.
    Mulle tuli mieleen myös minttu- tai piparminttujääteen tyyppinen juoma, hunajalla makeutettuna. Tai mites kuusenkerkät?

    Ps. Eva ja kissa, ihanat.

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus. Oletpa kuitenkin ollut viitseliäs noiden juomien suhteen, mutta hyvä tietää, ettei ehkä kannata kokeilla katajakeitosta ;). Kaikenlaista kivaa puuhaa teilläkin on siellä tiedossa. Lista tuntuu kovin tutun oloiselta. Tiedän tunteen ikkunarupeaman suhteen - voih, siihen en kyllä itse pystyisi. Oja on meillä jo onneksi kaivettu, lampaat sen sijaan vielä kaikki hakematta, huh...

    VastaaPoista
  6. Ihan mahtavat kuvat!

    Mulla tuli heti mieleen seljanmarjamehu. Se on justiinsa sellaista hyvää janojuomaa, mutta ei taida niitä seljanmarjoja teidänkään huudeilta löytyä. Oiskohan kuusenkerkistä aineksia jalostaa mehuksi?

    VastaaPoista
  7. Multa löytyy kerkkälimonadiohje, mutta nyt kerkkäaika alkaa olla jo auttamattomaksi ohi.

    Tuo kahden tuolin penkki on l o i s t a v a! Meillä on tusina ylimääräisiä tuoleja (talolle jääneitä) ja tuo ideasi ratkaisisi niiden jalostuksen käyttöön.

    Hilpeitä hetkiä Vehkosuolle!

    VastaaPoista
  8. Tulee mieleen Jukka Pojan kappale Hän haluu huussin, tätä blogia lukiessa :) Mukavaa kesää!

    VastaaPoista
  9. Minä olen tehnyt sitruunahapolla mehua vähän kaikesta. Louhisaaren juoman ohjeella olen kokeillut mm. kuusenkerkistä, saksankirvelistä, mesiangervon lehdistä, pihlajan lehdistä, horsman kukista ja seuraavaks teen nokkosista. Pääpiirteittäin homma menee niin, että kasvit ämpäriin, sitruunahappo päälle, keitetty vesi kaadetaan päälle ja annetaan koko hoidon levätä yön yli tai kahden. Sitten siivilöinti ja makeutus oman maun mukaan. Säilyy viikon viileässä.
    Voisit myös kokeilla hauduttaa isomman määrän vahvaa teetä, juoda sitä kylmänä ja laimennettuna. Esimerkiks siankärsämön kukista tehty tee poistaa kipuja, samoin mesiangervon lehdet (luonnon omaa aspiriinia).

    VastaaPoista
  10. Syreenit kukkivat parhaillaan. Niistä saa tehtyä syreeninkukkamehua tai -siirappia.

    VastaaPoista
  11. Iik Rakas Tessa! Voitko vaientaa ruisrääkän! Se alkaa sivuiltasi heti huutamaan, kun yön pimeydessä, toisten jo nukkuessa nautin omasta ajasta ja tulen vaikka tsekkaamaan Vehkosuon kuulumisia? :D... kiitos ja anteeksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauratti tämä, koska ruisrääkkä on siirtynyt lähemmäs taloa ja piinaa meitä livelaulullaan joka yö. Ja, että olen odottanut koska menee hermot jollain sivulle avautuvaan rääkkään ja olen vannonut poistavani heti kun joku uskaltaa siitä antaa palautrtta. :D Hehee, poistan sen mielelläni pyynnöstäsi.

      Poista
    2. Kiitos!!! JA etenkin kiitos blogistasi.
      Nimensä veroinen muuten, tuo rääkkä! :)

      Poista
  12. Pula-ajan kasvitietoa on Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat- kirjassa. Se on kirjoitettu alunperin 40- luvulla.

    Emäntä

    VastaaPoista