15.3.2018

Uusi varvas kevään tuopi




Hei rakas sairauspäiväkirja (ja paljon muuta). 

Sain varpaan luudutusleikkaukseen viime viikon keskiviikolle peruutusajan. Aikaa soitosta päätökseen oli tunti ja leikkaukseen vuorokausi. Uutinen vaati työpariopelta ja rehtoriltakin nopeaa sopeutumista. Lyhyen varoitusajan hyödyiksi luen kuitenkin sen, ettei asioiden yltiöpäiseen järjestelyyn ja mietiskelyyn jäänyt aikaa. Vietin edellisen illan tekemällä asioita, joita en useaan viikkoon tulisi tekemään; ratsastin ja imuroin. Ja söin. Oli muuten koomista seurailla heräämössä ihmisten tolkkuihin tulon ensireaktioita. Melkein kaikki oli kiinnostuneita ruuasta, ei esimerkiksi siitä, mitkä jäsenet on tallessa. Vitaaliuden kannalta tietysti järkeenkäypää. 

Sairaslomaa on kokonaiset kahdeksan viikkoa. Sain käyttööni kantakengän eli olen sellainen skolioosista kärsivän näköinen toispuoli-geisha. Kahteen viikkoon en saa liikkua kuin välttämättömimmät. Kengällä se onnistuu melko vaivattomasti. Jalassa on kirurginen sidos, ei kipsiä. Sidosta ei saa poistaa eli tuloksen näen vasta kahden viikon päästä, kun tikit poistetaan. Jännittää, mihin asentoon varvas on luudutettu vai tipahtaako se kenties dramaattisesti hoitopöydälle.
Varpaan tyvinivelen luudutusleikkauksessa poraillaan ja höyläillään tyvinivelen luut puolin toisin toisiinsa sopiviksi ja yhdistetään ne ruuvein. Eli operoitava osallistuu kuuntelemalla veistotunnille. Luutumista ei saa häiritä liikkeellä, siksi tepastellaan kuusi viikkoa kantakengällä ja vielä kaksi viikkoa varovasti totutellaan kävelyyn tavallisella kengällä. Lopuksi käydään röntgenissä ja kuullaan luutumisen tulos. Tähän luudutusleikkaukseen päädyin siksi, että tyvinivel oli jo nivelrikon syystä rustottunut, jäykistynyt ja jatkuvasti kipeä. Onnistuneen tuloksen kanssa voin liikkua lähes samaan malliin kuin ennenkin. Varvas ei enää taivu, eli työntövoima on poissa, mutta siihen olenkin jo  tottunut. Kivuttomuudesta haaveilen ja  kävelylenkeistä ja joistakin kaappiin jemmatuista tasapohjaisista kengistä. 



Ettei unohdu, kumpi  –> 

Kotona on sujunut kivasti. Keimo ja lapset ovat korvanneet minut muutamissa kotihommissa. Voin neljä päivää huonosti leikkauksen jälkeen, eikä sohvalla huvittanut edes lukea. Varvas toipui pahimmasta kivusta jo kolmantena päivänä, joten sain vähennettyä kipulääkkeet minimiin. Kolme päivää olo on ollut nyt parempi. 
Aktivoitumisen myötä tein kevään maltillisen siementilauksen ja istutussuunnitelman. Se pitää sisällään vanhat tutut ja muutama uusi kokeilu. Ne ovat parsakaali, pillisipuli ja punaparsaherne (-apina). Kaalin kasvatuksessa saan aina hermoromahduksen, kun kirpat vie peittämisestä huolimatta satoa, mutta parsakaalia olisi nyt saatava. Tomaatin esikasvatuksen kanssa en vielä hötkyile, koska meillä on sisällä liian kylmä, eikä auringon valokaan riitä vielä lämmittämään ikkunan läpi. Lisäksi pääsen siirtämään taimet niin myöhään kasvihuoneeseen, että en halua taimien kasvavattavan viileässä pitkää vartta ennen siirtoa. Tänä vuonna haluan panostaa enemmän myös vihreään salaattiin ja aion tehdä jatkuvaa kylvöä läpi kesän kasvilavalla. Etsiskelin jotain papulajiketta, josta syötäväksi ja kuivattavaksi korjataan itse pavut. En keksinyt vielä mikä olisi sopiva. Ideoita?






Olen ehtinyt miettiä myös, mitä kaikkea hyödyllistä pitäisi hankkia tai tehdä tulevina kesinä. Tässä tärkeimmät:


1. Kahden litran kahvipannu. Turvallisempi ja suurempi vaihtoehto, kuin vanha kulunut emaloitu.



2. Berkey vedensuodatin. Vaikka lähtökohtaisesti oletamme lähdeveden olevan puhdasta, emme voi mennä siitä takuuseen. Lisäksi olemme säilyttäneet juomaveden muovikanisterissa, eikä sekään ole paras ratkaisu. Berkey-suodatinjärjestelmä suodattaa hyvin pitkälti kaikki epäpuhtaudet, mutta maksaa kolmisen sataa euroa. Auts.

3. Kaasuliettä olemme aika ajoin harkinneet. Meillä on jatkuvasti tarve kiehautetulle vedelle ja se pitäisi saada mahdollisimman nopeasti. Keittiön hellan sytyttäminen niinä kertoina, kun ei tee muuta ruokaa tai lämmitä taloa, tuntuu haaskaukselta. Viime kesänä ratkoin ongelman kyhäämällä vanhasta uunin sydämestä rakettiuunin. Sekin menetteli, mutta vaati sijaintinsa puolesta jonkin verran efforttia. Pienen lieden kaasupullo kestää runsaan tunnin ja vesi kiehahtaa muutamassa minuutissa. Kaasupullon hinta on vain vajaa kaksi euroa. Täytyy punnita. (Kuvan liesimalli on vain yksi esimerkki.)


4. Varavirtalähde (hinta mallista riippuen noin 30-50€). Näitä olen tutkiskellut pitkään. Näyttäisi siltä, että aurinkokenno on lähes kaikissa malleissa toissijainen, epävarma ja hidas latausvaihtoehto. Kuitenkin elättelen toiveita, että jättäisin laitteen päiväksi aurinkoa ottamaan ja saisin puhelimen yöksi sängyn viereen lataukseen. Jos suora aurinkolataus ei pelitä, voin kuitenkin ladata laturin päivisin isompien aurinkopanelien virralla tai autossa. Päivällä puhelimen lataaminen autossa tai "seinässä" on jotenkin rasittavaa, kun tapaan unohtaa sen sitten sinne koko päiväksi, eikä kukaan saa minua kiinni. Ratkeaisi sekin ongelma sitten. 




5. Ladattava lamppu ja varavirtalähde. Tätä ajattelin pääasiassa lapsille hämärään aittaan. Voisi ladata  aurinkopaneelin virralla päivällä. Irtoparistoilla toimivista lampuista haluaisin eroon.



6. Haaveilen edelleen pitsauunista ulos. Haluaisin tehdä sen saviuunityyliin. 



7. Hella/kamina. Kuvakaappaus erään jurtan uunista. Erilaiset itsetehdyt uunit kiehtoo. 



8. Videot. Katsoin pitkästä aikaa Vehkosuon videot I-VI ja olen niin onnellinen, että kuvien lisäksi on liikkuvaa kuvaa tallessa. Tunnelmiin pääsee takaisin ja näkee, miten lapset on kasvaneet, vanha koira mennyt ja uudet tulleet, kasvihuone rakennettu, itse vanhentunut... Kannustan siis Keimoa kuvaamaan lisää ja ehkä itse perehdyn enemmän editointiin, jotta saamme uusia videoita muistoksi. Tähän alle laitan viimeisimmän videon. Tulevia edesottamukset voi jäädä seuraamaan tilaamalla Vehkosuon kanavan täältä





Mukavaa viikon loppua (paistaa se päivä sisällekin)!

10 kommenttia:

  1. Kaikki hankinnat vaikuttivat hyville ja ihanan käytännöllisille!Selailin itse vuoden 2013 ja muistaakseni 2012 vuoden omia blogipostauksiani ja meteorologisilla päättelykyvyilläni päättelin, että saamme nauttia toukokuusta elokuuhun hellekesästä ja se jos mikä piristää. Silloin oli oikeasti tällainen samanlainen kylmä kevättalvi ja sitä seurasi hellekesä. Lisäksi kolme viime kesää ovat olleet kylmiä joten on luonnollista, että nyt tulee hellekesä! Hyvä, että sait varpaan nyt leikkaukseen niin pääset nauttimaan helteistä kivuttoman varpaan kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä ennusteesta mä tykkään, kaikki toive sille. Täytyy sanoa, että leikkaus tuli hyvään saumaan. Hirveä tuuri sen suhteen. Hevonenkin on hyvässä hoidossa.
      Saa nähdä mitkä vai mikä noista asioista menee hankintaan, mutta on hyvä olla kaikenlaisia etukäteissuinnitelmia.

      Mukavaa kevään odotusta teille!

      Poista
  2. Voi kiitos kun kirjoittelit :) Toivottavasti toipuminen menee putkeen yli odostusten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos itsellesi :) Olen vielä toiveikas jalan suhteen. Pitää yrittää malttaa kuntoutua kunnolla.
      Terkut!

      Poista
  3. Pikaista paranemista varpaallesi. Ja kiitos uudesta videosta. Minäkin olen IHAN VARMA, että edessä on ihana pitkä lämmin kesä. Jos joku tietää jostakin muusta, niin pysyköön hiljaa. En kestäisi enää yhtään kylmää kesää tai ainakin se tappaisi kasvatus-haaveet jo alkuunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Joo, ei hyväksytä mitään huonoja kelejä ollenkaan. :D

      Poista
  4. Tämä oli nyt kolmas kerta kun kuin blogisi läpi. 😊 en kuitenkaan yhellä istumalla. Tykkään jutuistasi hurjan paljon! Tsemppiä ja pikaista varpaan paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et tiedäkään miten otettu tällaisesta kommentista olen. Kiitän kovasti! Ja varpaalle sanon myös terkkuja.

      Poista
  5. Aivan ihana kesäinen video <3 Paranemisia varpaalle <3

    VastaaPoista