Paikalle tuli kas, kaikkien aikojen kestävän kulutuksen kuningas.
Eppu Normaalin nerokkaiden sanojen pyöriessä päässäni, puskin biisin ulos alkuteksteiksi ja sain aikaiseksi ihan älyttömän kömpelön ja typerän lauseen. Yritykseni oli rakentaa vitsikäs ja lennokas insertti tulevan tekstin tylsään aiheeseen. Tekstissä ruodin plussilla ja miinuksilla kestävämmän elämäntavan tavoitteitamme kuinka olemme siinä onnistuneet ja kuinka voisimme siinä kehittyä.
Kestävämpään elämäntapaan
Pyrkimyksestä haluan sanoa, että emme ole emmekä tule asettamaan tavoitteita, joihin hampaita kiristellen ja kaulasuonet pullottaen kurottelemme. Tavoitteiden pitää olla sen verran mielekkäitä, että ponnistelu niiden saavuttamiseksi tuntuu järkevältä. Välttämättömät asiat tehdään ja työhön käytetään sen vaatima aika, mutta oikeista kohdista osataan myös tinkiä. Tämä tarkoittaa asioiden priorisointia sekä vapaa-ajan (tekemättömyyden) arvostusta. Elämää ei ole tarkoitus hankaloittaa, siksi kaikki omavaraisuuteen liittyvät rajoitteet unohdetaan ja käytössä pidetään ne, jotka hitaudesta ja vaivannöstä huolimatta tuottavat tehdessä iloa. Saavuttamattomista asioista ei tule raipaniskuja eikä saavutetuista mitalia. (Jos nyt luet tätä blogia ensimmäistä kertaa, voit selvittää, mitä ihmeen hiippareita olemme –> tuolta.)
Olen listannut kestävää elämäntapaa tavoittelevan elämäntavan osa-alueita, joita käyn läpi yksityiskohtaisesti. Osa-alueita miettiessäni olen tiedostanut hiilijalanjälki-idean globaalisti, mutta oikeasti olen niin yksinkertainen, että ilahdun käytännössä a) rahan säästämisestä b) rahan säästämisestä johtuvasta palkkatyöhön käytettävän ajan vähenemisestä ja siitä seuraavan ajan saamisesta c) puhtaasta ruuasta d) konkreettisen työn näkymisestä e) luonnon läheisyydestä
Osa-alueet ovat:
1. Asuminen
2. Ruoka
3. Energia
4.Vesi
5. Jäte
6. Liikkuminen
7. Tavara, vaatteet ja palvelut
8. Harrastukset
1. Asuminen
– Kaksi taloa ( kuluja enemmän, rakennukset ovat vanhoja ja vaativat jatkuvaa kunnostusta, toisessa osasähkölämmitys)
+ Lämmitys oman metsän puulla.
+ Sijainnit (koulu, työ ja harrastukset kävelymatkan päässä talvella)
+ Kalusteet ja remontointi pienellä budjetilla, kestävillä ja luonnonmukaisilla materiaaleilla
+ Harvan lämpöenergiaa syövän talon etuna on kuitenkin korvaavan ilman paljous :)
2. Ruoka
+ Emme syö lihaa.
– Syömme kylläkin mereneläviä, kananmunia ja maitotuotteita.
+/– Maitotuotteiden syöminen tuntuu jollakin tavalla tarpeelliseen ravintoon kuuluvana ja sen vuoksi perusteltuna. Vaihtoehtona olemme kokeilleet prosessoituja korvikkeita esim. kauramaitoa, mutta homogenoimaton luomumaito on tuntunut parhaimmalta kaikkien voinnissa. Maitoa ja kermaa käytetään vain ruuan valmistukseen ja kahviin. Kotimaisuudella ja luomulla on pääpaino. Suomalainen maitolehmä tuottaa myös lihaa Suomessa, se syö perusteltua rehua (nurmi, joka toimii mahdollisesti myös hiilinieluna, ei soijaa ja maissia), sen ruuan tuottamiseen ei ole pitkiin aikoihin raivattu metsiä (hiilinielut). Maidon tuotantoon tarvittava vesi on lähellä, ei kaukaa tuotettu (lukuunottamatta pääkaupunkiseutua, jonne vesi virtaa Päijänteestä).
+ Kanamunat tulevat omilta kanoilta
– Kala ostetaan kaupasta ja liian usein se ei ole edes suomalaista –> Paikallinen kalastaja edelleenkin hakusessa
+ Lapset ja minä syömme kouluruokaa (säästö :))
+ Kesällä syömme suoraan maasta juurekset, salaatit, perunat, tomaatit, kurkut yms. Marjoja säilötään pienesti, mutta omiin tarpeisiin sopivasti. Hilloja on tehty omista omenoista, mehuja parikymmentä litraa viinimarjoista.
+ Juurekset ja mehut säilötään kellariin –> nollaenergia
+ Ruoka valmistetaan kesät talvet pääasiassa puuliedellä (ks. energia)
+ Kasvihuone on ollut toiminnassa pari vuotta ja se toteutettiin pitkälti kierrätetyllä materiaalilla ja oman metsän hirsipuilla.
+ Kasvimaan maa-aines on olemassa olevaa maata/multaa. Maanparannus eläinten lannoitteella ja kompostimullalla.
+ Ruokahävikkiä ei ole lähes ollenkaan. Pienet määrät tähteitä menee kanoille.
3. Energia
+ Uusiutuva sähkö
+ Jääkaappi-pakastin A++ (maakellari osaan säilömiseen)
+ Molemmissa taloissa puuliedellä valmistettu ruoka (omat puut)
+ Osa talvitalosta ja Vehkosuo kokonaan lämmitetään puulla
+ Saunat molemmissa asunnoissa puulla, kesällä pesut aina saunan yhteydessä
+ Karkean optimistisesti noin 1/3 vuodesta sähköt aurinkoenergialla
– Pyykin pesuun tarvitaan sähköä kesälläkin
+ Puemme lämpimästi talvella sisällä, kun lämpötila sisällä laskee ja pidämme ovet kiinni eri huoneiden välillä, jotta esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilaa voidaan pitää alhaisena.

4. Vesi
– Talvikodissa kunnan vesi ja viemäröinti.
+ Viiden hengen perheen vuosikulutus on noin 70m3
+ Pyykkiä pestään 5 - 6 koneellista kuukaudessa (7kg kone täynnä). Vaatteita ei pestä, jos ne eivät ole likaisia. Kesällä pesuväli harvenee vielä tästä.
+ Suihkussa ei käydä huvikseen ja siellä ollaan ripeitä. Vehkosuolla peseydytään kaivo- ja sadevedellä.
+ Asianpesukone talvella noin 6 kertaa viikossa (lyhyt ja nopea ohjelma). Vehkosuolla käsin tiskaus sade-/kaivovedellä ja hellalla lämmitetyllä vedellä.
+ Wc:ssä suositaan ns. ryhmäpissoja aamuisin ja iltaisin (vetoja vähemmän). Vehkosuolla ulkovessa.
+ Kaikki kasvien kasteluvedet sade-/kaivovesistä.
+ Vehkosuolla juomavedet lähteestä.
+ Eläinten juomavedet kaivo-/sadevesi.
5. Jäte
+ Kierrätetään: pahvi, kartonki, paperi, metalli, lasi, muovi, vaatteet, ongelmajäte
+ Biojäteastia ja komposti
+ Kanoille vähäiset ruuantähteet
– Muovipussin ostaminen pitäisi lähes nollata
– Kepen vaipat ovat kauhea kuormitus, mutta vaihtoehtoa ei oikein ole.
+/– Elintarvikkeiden pakkaukset; hyvä pakkaus suojaa tuotetta, jolloin se on pitkäikäisempi, mutta tuottaa silti jätettä.
6. Liikkuminen
– Kaksi autoa on toistaiseksi oltava, se on tyhmää. Toisen auton vaihto halvempaan olisi paikallaan, jos löytyisi yhtä tilava vaihtoehto (dieselverot, käyttöverot, vakuutukset)
– Tarvitsen autoa noin 6 kertaa viikossa muuhun menoon (viikkokilometrit n. 100km)
+ Lapset kulkee kouluihin ja osaan harrastuksista kävellen.
+ Minä kuljen kävellen tai pyörällä töihin.
– Keimo kulkee työmatkat autolla. Välillä pitkiäkin matkoja.
– Kepe kulkee joka toinen viikko taksilla kouluun 5 x 40 km. Plussaa kimppakyydistä.
+ Matkustaminen harkiten. Olen itse lentänyt alle 10 menopaluuta ja lapset tähän mennessä vain kerran.
7. Tavarat, vaatteet ja palvelut
+ Lähes kaikki perheen vaatteet 2nd hand ja tutuilta saatuja.
+ Ostovaate tai kengät harkitaan tarkasti.
+ Määrä ei korvaa laatua.
+ Vaatteet pestään, kun ne ovat likaisia.
+ Erityistoivomukset kohdistetaan synttäreille tai jouluun.
+ Kotiparturi
+ Ekologiset palashampoot ja saippuat ja muu kosmetiikka (vanhat käytetään loppuun ennen uusien hankkimista).
+ Antibiootit vain todelliseen tarpeeseen
+ Pyritään ennaltaehkäisemään sairauksia ja vahvistamaan vastustuskykyä ravinnon avulla
+ Ravintolassa syödään mahdollisesti ekologisuutta silmällä pitäen (lähiruoka, kasvisruoka).
+ Korjataan risoja vaatteita, tavaroita yms. ja tehdään itse, mitä kykenemme
+ Kännyköistä pidetään huolta
– Joitakin paperilaskuja.
– Pidän paperisesta sanomalehdestä.
8. Harrastukset
+ Tanssiharrastukset kuluttavat vähän materiaa (jonkin verran rahaa).
– Osaan tanssitunneista mennään autolla
– Hevonen kuluttaa ruokaa (heinä ja pieni suomalainen väkirehulisä), kuivikkeita ja varusteita (rahaa) ja tuottaa lantaa (kaasut)
– Asuu talven kylmässä tallissa (ei sähkölämmitystä)
+ Laiduntaa kesällä niittymäisellä pellolla, ei väkirehua.
+ Kengitän itse, käytän varusteet loppuun, en osta tarpeetonta.
– Koirat syö valmisruokaa (valmistaja on suomalainen, mutta raaka-aineet EU:sta).
– Kissa syö myös valmisruokaa (mutta myös jyrsijöitä)
– Kanoille pitää ostaa teollista munitusrehua (kaura lähituottajalta)
Hyviä ja kivoja talvipäiviä kaikille!
Kävimme Vehkosuolla pari viikkoa sitten rämpimässä. Kaikki näytti pysähtyneeltä, mutta odottavalta. Alla video käynnistä.