Paljon onnea

Ra(s)kas Vauvapäiväkirja

Tammikuu, 2002 (15 päivää laskettuun aikaan)

Viikko siitä, kun pääsin sairaalasta. Olen käynyt viikon sisällä kaksi kertaa neuvolassa sydänääniä kuuntelemassa. Samanlaisia hidastumia tuli, kuin sairaalassakin. Luin eilen ktg-käyristä kirjastossa seuraavaa: Nopeat hidastumat, kuten meillä, ovat usein merkki napanuoran puristumisesta. Pelkään nyt ihan oikeasti, että vauvalla on joku happivaje. En osaa rauhoittua kotona yhtään. Seuraan liikkeitä ja välillä pitemmät hiljaiset jaksot pelästyttävät.

Tammikuu, 29.

Kello 3.35 syntyi tyttövauva. Mahtavaa! Napanuora osoittautui lyhyeksi ja se oli myös kaulan ympärillä. Sain vauvan rinnan päälle. Ihana tunne. Isot silmät, paksut kulmakarvat ja söpö pulloposki. Tytöllä oli jonkin verran velttoutta, jonka vuoksi hänet vietiin happikaappiin.

Huhtikuu (3 kuukautta)

Käytiin fysioterapeutilla Lahdessa kysymässä mielipidettä niskojen velttoudesta. Olet kuulemma liian mukavuudenhaluinen. Ollaan jumpattu päivittäin, mutta muutosta ei näy. Mennään jatkotutkimuksiin neurologille.

Heinäkuu (6 kuukautta)

Peukalosta on tullut pakkomielle ja välillä se vie kaiken keskittymisen. Fysioterapeutti Marjatta tuli kahden viikon lomalta ja sanoi, että liikkeet ovat vahvistuneet. Mahalleen et vielä käänny eikä pään kontrolli ole hallussa, mutta hiljaa hyvä tulee. Päristelet suulla ja huulten välistä kuuluu ”phuu”. Vaunuissa naureskelit tänään omiasi. Uusi taito on sormilla napsuttelu. Meidän pitäisi jatkuvasti keksiä uusia hauskuutuksia, koska entiset menettävät nopeasti merkityksensä. Hiukset ovat vaalentuneet ja kasvaneet pituutta.

Marraskuu, 2003 (1 vuotta 9 kuukautta)

Kaikki kokeet ovat tähän asti olleet normaaleja, mutta eilen tuli postissa tarkennetun kromosomikokeen tulokset. Siinä luki, että sinulla on harvinainen kromosomipoikkevuus (toista samanlaista ei löydy koko maailman tiedostoista!). Olen helpottunut, kun syy selvisi vihdoin. Meistä vanhemmista otetaan myös kokeet periytyvyyden selvittämiseksi.

Syyskuu, 2004 (2 vuotta 8 kuukautta)

Sateinen kesä takana. Heti kun olit noussut seisomaan juhannuksen tienoilla, aloit ottaa ensimmäisiä askeleita. Odotan sinulle pikkusisarusta. Jo puolessa välissä mennään. Anoin omaishoidon tukea.

Toukokuu, 2005 (3 vuotta 3 kuukautta)

Olet ollut pitkään kiukkuinen ja saanut paljon raivokohtauksia. Nyt taas iloinen tyttö. Katselet ihan silmiin, hymyilet ja annat märkiä pusuja. Kävely oli ihan parasta. Isi teki sinulle lelulaatikon, jonka voi aukaista vetämällä. Lempileluja ovat vain kaksi vauvahelistintä. Ääntä on tehtävä jatkuvasti suulla, leluilla tai käsillä. Sohvalla tykkäät hyppiä hyp hyp hyp. Minulle myönnettiin omaishoidontuki.

Syyskuu, 2011 (9 vuotta)

Näin unta, jossa osasit puhua. ”Lähdetäänkö?”, minä kysyin. Ja sinä vastasit omalla äänelläsi:

”Lähdetään”. Eikä mitään muuta. Meillä oli kasvot ihan lähellä toisiamme.

Tessa Leppälä, kolumni Etelä-Suomen Sanomissa vuonna 2011.

Erilainen tyttö -kuvat: Cay Leppälä

Kepe täyttää tänään 12 vuotta. Toivon, että hän tuntisi olonsa onnelliseksi.

Päivän asu

Kuvat: Tuppe

Tarkenen, en tarkene. 

Haaveilen saunasta. Sen lämmittäminen on näillä keleillä puunhaaskausta. Kaadan kuumaa kahvia kuppiin ja juon sen hetken kuluttua jääkahvina. Palelen, kun katson lapsia, jotka eivät tajua pukeutua omaksi parhaakseen. 

Paljaat jalat, mitääh. 

Auto on kuin ikäloppu nivelrikkoinen piski. Vasten tahtoaan käynnistyy, kirskuu ja nitisee, vinkuu ja rahisee.  Puhelinkin kangistuu ja sanoo näkemiin. Pakkasesta kylmentyneeseen nenään sattuu, kun hanskalla pyyhkii, niisk. 

Aurinko lämmittää jo vähän, jos oikein keskittyy. 

Sulan öisin peiton alla, en tiennytkään olleeni jäässä.  Ollapa vaihtolämpöinen tai edes inuiitti.

Paikka!

Aika saa nyt pysähtyä. Vuorokausi saa pyöriä ympäri ja vuodenajat vaihtua, mutta ei enää vanhenemista, pyydän.

 Nyt on paras minulle.

 Kaikkein paras on jo meneillään. "Sitten kun" tapahtuu parhaillaan. En haaveile omasta ajasta taikka Fuengirolasta. Enemmästä rahasta, urasta tai omaisuudesta. Tieto ja taito saa lisääntyä minussa, 

mutta sen ei pidä viedä minua mihinkään. 

 Poljen paikallaan jalkaa, enkä tahtoisi antaa minkään muuttua. 

Lapset ovat vielä minun ja minä heidän, heitä varten. Olen tarpeellinen. Minun sylissäni ei ole tyhjää. Vielä hetken minussa voisi kasvaa lapsi. Minulla on parhaita ystäviä jotka sallivat minun olla niinkuin minä olen. Minä viihdyn. Mieheni pitää minua käyttökelpoisena, katsoo kohti. Hänellä on minulle sanottavaa, olen kiinnostunut hänestä. Minä voin juosta, tanssia, ratsastaa, pystyn tekemään kärrinpyörän ja seisoa päällä. Ruumiini on pärjännyt kohtalaisesti taistelussa aikaa ja maan vetovoimaa vastaan. Vanhempani ovat olemassa, heillä on mukavaa ja heidän kanssaan on mukavaa. Minulla on kokemusta ja tietoa riittävästi ollakseni luova. Useammin tiedän kuin en tiedä.

Istun kelkassa ja ehdin tähän junaan. 

Ei saa mennä pois.

Kuvat: Keimo

Se paikka

Kaikille salaista piilopaikoista, yksinkertaisemmasta elämästä, luonosta, retkeilystä, lunnonmukaisista materiaaleista, uskomattomista elämyksistä ja yksinkertaisesti unelmoinnista pitäville suosittelen seuraavaa sivustoa:

Cabin Porn

Lisäksi voi imeä itseensä mielenrauhaa katsomalla Lost and Found Filmsin lyhytelokuvan Coffer,
 joka on yksi This Must Be The Place -filmisarjasta.

Kuvaus This Must Be The Place -sarjasta:

"There's no place like home. It's where we live, work and dream. It's our sanctuary and our refuge. We can love them or hate them. It can be just for the night or for the rest of our lives. But whoever we may be, we all have a place we call home."

Klikkaa kuvaa ja katso Coffer

Coffer – This must be the place

Saunamökin muutosvisio

Tarkoituksemme oli siirtää sauna ensitöiksemme metsän reunaan pois katseilta. Se on rakennuksista ainoita uusia ja sen olemus rikkoo ympäröivän idyllin. Sijainti osoittautui kuitenkin niin käytännölliseksi, että siirtoa tuskin tehdään. Sauna häiritsee silti olemuksellaan kuin "roska silmässä", siksi kosmeettinen muuntelu on ensi kesän suunnitelmissa.

Visiot muutoksesta yläkuvissa ja alla.

Värimaailma

Maakatto. Kuva.

Päädyn kuviointi. Kuva: Slovakia, Cicmany

Vanhat kärrinpyörät tai...

…korotetut jalat.

Näihin tunnelmiin ja
ELPALLE ONSKUPUSUHALI!

Istun alas ja kirjoitan ylös

Vuosi on käynnistynyt ensi maanantaina alkavien tanssiopetusten osalta sarjojen suunnittelulla. Päässä pyörivät yötä päivää tahdit ja kuviot, ilmassa leijuu luomisen tuska (uhka). Yöpuvussa ja villasukissa tulee hetkessä hiki kun liikkeet siirtyvät yllätävillä hetkillä päästä kehoon. Tuppe ja Kasse joutuvat alituisesti koeoppilaiksi, testaan liikkeitä ja musiikkia kohderyhmään – toimiiko? Lapsille työstetyn koreografian vaativuuden ja innostavuuden välissä kulkee veteen piirretty viiva; liian helppo on yhtä tylsää kuin vaikeakin. Musiikki ja rytmi synnyttää liikettä, biisiin kyllästymisessä vaanii ansa.

Videointi on ehdottomasti nykyaikaisin ja parhaaksi todettu menetelmä muistaa oma koreografia. Tanssin kirjoittaminen paperille sävellyksen lailla, kuten minä sen teen, on hitaampaa niin kutsutusti so last season. Siksi rapistelen papereita oppilailta salaa tunnin alussa. Lisäksi tämän menetelmän varjopuolena on itse suunnittelijankin toisinaan yllättävä tulkinnan vaikeus. Toisaalta, kirjoittamisen myötä jokaiseen tahtiin tulee toisenlainen lähikontakti.

Tanssinotaatio

Tunnilla soi myös:

Dvbbs – Tsunami - Original Mix
Stromae – papaoutai
Donkeyboy – Triggerfinger
Mattafix – Gangster Blues
Eminem – Beautiful Pain
Bruno Mars – Moonshine
Otto Knows – Million Voices - Radio Edit
Eminem – Mockingbird
Clean Bandit – Rihanna - feat. Noonie Bao
Mighty 44 – Jump
Snoop Dogg – Drop It Like It's Hot
Jhameel – Walls Down
Santigold – Disparate Youth - Radio Edit

Mielen mobilisaatio

Juttelimme sunnuntaina kotisaunassa Keimon kanssa, että Vehkosuo ja varsinkin siellä vietetty kesä on alkanut tuntua unenomaiselta. Mieleen pulpahtelee yksittäisiä asioita kesästä. Aamuisin oli tuhottoman kuuma. Kellarilämmin voi suli peltirasiaan keittiön puuhellan ja aamuauringon paahteessa. Makuuhuoneen ikkuna oli yötä päivää auki ja aamuisin heräsin aina lampaiden määkinään Keimon kävellessä autolle. Iltaisin saunan ikkunasta näkyi laitumen neljä koivua ja pukuhuoneessa oli paljon hyttysiä. Kahvi oli iltapäivällä termoksessa aina haaleaa. Liikkumista ja koko kesää varjosti Kepen ahdistuneisuus. En muista tehneeni mitään järkevää, päivät kuluivat kai arjen perustoimissa. Joko aloittelin tai olin lopettamassa ruuanlaittoa. Pukeutuminen – tai ennemminkin sen puute – tuntuu jälkikäteen omituiselta. 

En tiedä muistanko, mutta tunne viime kesästä on voimakas.

Jo kuukauden poissaolo tekee mielikuviin muutoksia. Etäisyydet, hajut ja tutut näkymät alkavat vääristyä ehkä kaunistuakin. Ajan taju katoaa. Miksen tehnyt enemmän; entisöinyt, maalannut, laajentanut kasvimaata, mennyt metsään, käynyt turisemassa kylän asukkaiden kanssa… 

Vaikka pitkään leutona jatkuva talvi olisi mahdollistanut jatkuvat viikonloppuyöpymiset Vehkosuolla, on hyvä, että juhlapyhät kiireineen toivat taukoa. Mielikuville on annettava aikaa ja tilaa. Liiaksi läsnäolevalla todellisuudella voi olla haaveita tukahduttava vaikutus. 

Loppiaisen retki Vehkosuolle oli epäromanttisuudessaan täydellinen. 

Räntää, kosteutta, kylmenneet kohmeat kädet, hiirenpapanoita, kostuneita tulitikkuja, savuava nuotio 

ja kirvelevät silmät, lomaväsyneet lapset ja ponnettoman valon maisema. 

Pitäisi masentua, mutta harmaita sivuja alkaakin sen sijaan tehdä mieli värittää. 

Tapahtuu muutoksia valmiudessa ja toimintakyvyssä.

On mennyt ja on tuleva. 

Ja pieniä suunnitelmia. 

Sekahaku

Kyllä kysyvä tien löytää ja hakusanalla vastauksen. 

Kiitos kaikille teille, jotka vuonna kaksituhattakolmetoista tulitte tarkoituksella ja jäädäksenne Vehkosuolle (linkki johtaa Vehkosuolle, josta löytyy linkki Vehkosuolle, josta löytyy…) ja voimia teille,
jotka hakusanan vietteleminä harhauduitte ja jouduitte kadotukseen. 

Hakujen huiput syyskuusta joulukuuhun.

alussa oli vehkpsuo

alussa oli vaehkosuo

blogspot vehkasuo

alussa oli veh 

alussa oli

alussa oli vehkoauo

alyssa oli vehkosuo

vehosuo

vehnosuo

Google ymmärtää, vaikka on vaha hono soomi. Eli did you mean...

Mutta mitä, jos etsi oikeasti tietoa vehosuosta ja google itsepintaisesti sanoo: näytetään tulokset haulla vehkosuo. Ihan väärinymmärrettynä tänne tupsahtaa vehosuon etsijä. 

Google, sinä olet kone, et voi ymmärtää meidän ihmisten tarkoitusperiä.

ojan ylitys traktorilla

Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää.

(Ahaa!) Täytyy mennä lävitse.

blondi tuli taloon tessa

Blondi-tessa talossa. Jonkun on poistuttava.

nokipalo

Toivottavasti soitit palokunnan paikalle, etkä jäänyt tänne roikkumaan.

kivisen pellon kyntäjät

kovvoo hommoo

kauanka villapaidan neulominen kestää

Dear epätoivoinen villapaidan neuloja, anteeksi, että vastaus kesti. Terveisiä sinne puikkojen ääreen, vastaus on:
Viikosta viiteen vuoteen (ja viisi vuotta on ihan maksimi).

ranskalaisen ikkunan turvakaide

Ranskalaisissa parvekkeissa kaide on melko järkevä turvallisuussyistä, vaikka ulkonäkö ennenkaikkea, mutta ikkunassa vastaava kaide on jo hätävarjelun liioittelua. 

leivinuunin lämpömittari

Avaa luukku ja kurkista. Jos kulmakarvat paloi, lämpötila on 250 °C

nuffield kertoja

Jos kertoja elää tarina on tosi.

aidot korkki korkit

Onko korkki korkit aidompia kuin korkit tai korkki korkki korkit?

90-luvun puolipaneelit

Aivan ihanat ja muodikkaat. Varsinkin lakattuna ja parhaimmillaan ajan kellas…patinoimina.

suon kaivuu

Ehkä talkoot? Hoituu Jussilta tietysti yksinkin.

ikimuistoinen

Sellainen ihminen, joka ei ikinä muista mitään.

ilvekseen metsässä

Törmäsit? Osuit? Upposit? Oletko hengissä? 

Ja luit Vehkosuon blogia viimehetkillä. Ihana ajatus.

pellava karsina

Samanlainen paikka hevoselle, kuin höyhensaari ihmiselle.

portti pihaan

Miä en tiiä, ku meilän pihan poltit ja ailat on ihan mälät. 

luciferin hillo

Lucifer on yksi Saatanoista. Myös olut ja aikakausilehti.

uni+lähdin kotoa+tie suljettu+kiertotie

+mene+takaisin+nukkumaan

sarkastisia joulukortteja

Sitä ne ovat joskus lähettäjälle, joskus saajalle.

lasten kutsut näkkäri

Aivan varmasti tulee sanomista, mutta rohkea veto.

sisusta neuleilla

Vaikkapa vessankannen päälle se norjalainen.

olga keimo

???

noita ruumis kruununhaka

Punainen lanka tämän ja Vehkosuon välillä on selviö.

tanskalainen maajussi hyvännäköinen

No omalla tavalla taitava ainakin. 

tontun tavarat

 Tontun vehkeistä liikkuu erinäisiä tarinoita.


ihon alle ressiin pistäminen

Venytä nahkaa toisella kädellä ja työnnät piikin toisella kädellä nahkaiseen "pussiin".
 (Minä en tiedä mikä ressi on, paitsi murteinen stressi.)


metsälammen pääkallo

Ja muita tarinoita.


karhu vastaan metsässä

Hattu kouraan, nöyrä ilme ja rauhallinen takavasen.


lihaliemen haju

Salakavala. Paikan päällä jokseenkin hajuton, väritön ja mauton, mutta myöhemmin huomaat saaneesi tartunnan. Tarttuu ilmasta ja saastuttaa nopeasti esimerkiksi 300 oppilaan alakoululaisen (vaatteet). Biologinen ase.





P.S. Vehkosuosta voi olla tykkäämättä tai sitten tykätä täällä.