Rustasin maltillisesti siemenvihkoseen siementilauksen ja tilasin viikko sitten tarvitsemani pussit. Lajit pitää olla sellaisia, joita varmasti syödään suoraa maasta sekä säilötään talvea varten. Tarpeet selviää vain useiden vuosien kokeilulla.
Punajuuret onnistuivat hyvin viime kesänä, niitä lisätään. Punajuuria syötiin jo kesällä paljon, eikä säilykkeisiin jäänyt paljoakaan. Yksi purkki taitaa neljästä olla jäljellä.
Porkkanoita oli ehdottomasti liian vähän säilöttäväksi asti. Sain onneksi ison säkillisen luomuporkkanoita, joista on tehty näihin päiviin asti ruokia. Porkkanat ovat säilyneet kellarin lattialla säkissä melko hyvin.
Lanttu vaihtui viime kesänä pienen kommunikaatiokatkoksen vuoksi nauriiksi, jonka pieniin sirkkalehtiin pesiytyi kuoriainen. Tulevana kesänä lanttu on lanttua.
Mustajuurta sain vain höysteeksi, yritän uudestaan isommalla määrällä.
Maa-artisokka jatkaa toisessa paikassa. Niistä tehty keitto oli taivaallista.
Avomaakurkkua samalla mitalla, kuin viimekesänä – päivittäin pöytään satokautena.
Sokeriherne vaihtaa paikkaa köyhän maan rikastukseksi ja salkopapu saa jatkaa samalla paikalla,
jossa tuet on valmiina.
Persiljalle ja pinaatille sekä joillekin yllättäjille jätän tyhjää tilaa.
Uutena kokeiluna laitan juuripersiljaa, jota voi laittaa tuoreena ja kuivattuna keittoihin sekä kaksi lajuketta kaalia myöhäisempää korjuuta varten (kerroksittain voisi kylvää sinapinsiemeniä tuholaisia varten).
Tomaatti pääsee seinän viereen laatikkoon (Outdoor Girl menestyi hyvin viimeksi ulkona) yrttien viereen. Voi olla, että siirrän yrtit ulko-oven lähelle, josta niitä tulee paremmin käytettyä.
Härkäpapu ja peruna menee pellolle, jos saamme sen käännettyä hyvin. Niitten paikat pitää vaihtaa päikseen.
Syksyllä aloittamiani laajennuskaivuita pitää jatkaa heti, kun maa sulaa. Kasvimaa pitäisi myös aidata – en usko, että eläimet pysyvät tuurilla pois toista vuotta. Omat kanat voisi päästää myös huolettomammin juoksentelemaan, eikä kasvimaa joutuisi niin pahasti Pöpin paimennuspolun jalkoihin.
Kotona aloitan esikasvatukset maaliskuussa. Pitkän esikasvatuksen vaativia lajeja ei ole montaa. Myöhemmin keväällä sitten kurkkua ja papua. Keittiön piironki saa siirtyä ikkunan eteen kasvualustaksi eteläikkunalle. Saa nähdä onko viime vuonna istuttamani parsa selvinnyt talvesta ulkona.
Vuosisuunnitelma 2 |
kiitos valmiista puutarhan layout-piirustuksesta! etkö kylvä sipulia (myös purjo) lainkaan? tuosta innostuneena täydensin omaa siemenlistaani ja toivon saavani pienen kasvihuoneen yrttimaan lähelle -
VastaaPoistahannah
Ole hyvä vaan :) Aika kömö piirustus, mutta ajaa asian.
PoistaLaitoin purjoa viime vuonna ja se jotenkin vaati liikaa energiaa satoon nähden. Pidän vuoden taukoa ja katson taas sitten. Mitä muihin sipuleihin tulee, minulla on jotenkin kieroutunut ajatus sipuleista, kun ne niinkun on jo sipuleita, kun ne laitetaan maahan, niin minusta se on jotenkin hassua. Myönnetään, olen ehkä vähän outo. Mutta siitäpä tuli mieleen, että sinne maahan jäi sellainen monivuotinen varsisipuli, jonka sain kesällä tutulta. Ruohosipulimainen, mutta paljon paksumpi. Sitä laitoin koko kesän ruokiin. Mutta tuo sipuli...joskus sitten, kun aikuistun tässä asiassa. :) Kivaa odotella kevättä!
Voithan sä hankkia sipulin simeniäkin. Se on vaan vähän pidempi projekti. Ne kun ei ehdi yhdessä kesässä isoksi sipuliksi asti siksi niitä myydään istukassipulina. Tai jos on jäänyt ylivuotisia ruokasipuleita, voi niitä laitaa maahan ja ne todennäköisesti käy kukkimaan ja niistä saat sitten omia sipulin siemeniä :) Tai sitten on niitä vanhan ajan ryvässipuleita, jotka kasvaa siten, että laitat yhden sipulin maahan ja syksyllä siellä on usean pienen sipulin ryväs oodottamassa sadonkorjuuta. Sitten taas säästät osan niistä istukkaaksi. Ne vaan on aika tautiherkkiä maatiaisia ne ryvässipulit.
PoistaHyviä ideoita, kiitos. Nuo on vuorossa sitten, kun onnistun helpommissa ensin. :)
PoistaAivan ihania suunnitelmia! Minua vähän harmittaa, kun me asustamme kesän kahta osoitetta niin vaihtelevasti, että ei oikein voi kasvattaa kunnolla kummassakaan päässä. Yrttejä voi kuskata mukana ruukuissa lähinnä.
VastaaPoistaMutta mielenkiinnolla seurailen sinun viljlyäsi!
Samanlaisia haasteita meidän kevään asunnon vaihtelut aiheuttaa, kunnes sitten siirrytään kokonaan. Vaikea päättää mitä missäkin kasvattaa, että kastelut järjestyy ja alkukesän hallayöt harsotuksineen. Jonkinlainen painovoimainen kastelujärjestelmä olisi hyvä olla, jos joskus vielä kasvihuoneenkin saisi tehtyä.
PoistaYllättävän hyvin kasvin alut pärjäsivät viime vuonna arkipäivät, kunnes taas mentiin viikonlopuksi. Nyt päästään varmasti vielä aikaisemmin siirtymään. Heti, kun koulut loppuu eikä vasta juhannuksena.
Ihanaa viljelyä. Mä viljelen sekä kaupungissa parvekkeella, että mökillä avomaalla. Kasvihuoneen rungon hankin syksyllä, joten toiveena olis virittää se nyt sitten keväällä mökille. Tietty tomaattien yms kanssa on haasteena, kun ei voi siellä aina olla, niin kastelu ja varkaiden repiminen voi olla vaikeaa. Mutta kyllä se silti jotain antaa, että ei muuta, kuin kylvämään.
VastaaPoistaMulla on viime kesältä talteen otettuja tomaatin, chilin ja paprikan siemeniä isot määrät. Ja pensaspapuja ja härkäpapuja. Mä istutin viime vuonna kans parsaa, saa nähdä, mitä tänä vuonna sieltä pukkaa. Muutenkin on nyt tullut tehtyä pitempiaikaisia istutuksia, kuten valkosipuli. Tai se, että istutin toissavuonna 14 puskaa viinimarjoja, niin mihinkähän joudun niiden marjojen kanssa sitten kun ne kaikki puskat tuottaa täydellä teholla...
Linnut söi viime vuonna mun joka ikisen mansikan, en saanut itse yhtään. Pikkasen harmitti. Minä vain luotin siihen, että ei ne syö, kun edelliskesänä ei syönyt. Mutta silloin oltiin enempi maalla, joten koiran läsnäolo varmasti vaikutti asiaan. Viime kesänä ei ehditty olla niin paljoa, niin heti ne linnunhyväkkäät käytti tilaisuutta hyväkseen.
Tälle vuodelle tilasin siemeniä Virosta Seemnemaailmasta, en voinut vastustaa kiusausta, kun siellä on niin hauskan näköisiä tomaattejakin...
Vitsi kasvihuoneen runko! Mahtavaa. Kasvihuone tosiaan olis hyvä, mutta toisaalta just kuumuuden ja kuivumisen takia huono. Minäkin olen tallettanut joitakin siemeniä. Olen vaan aika huono merkkaamaan niitä, sitten arvailen, että mitähän täällä on…
PoistaPaljon on marjapensaita. Meillä kävi niiden kanssa viime vuonna niin, että linnut söi (ekaa kertaa, siis nykykodista), kun ei ollut koiria ja kissaa häätämässä lintuja. Se kyllä harmitti. Meidän kolmesta isosta pensaasta tulee reilusti yli 10 litraa mehua joka vuosi. Onneksi tässäkin tuttavan anoppi pelasti ja mehua on vieläkin kellarissa, yhtään ei ole tarvinut ostaa.
Kuulostaa houkuttelevalta tuo Seemenmaailma.
Huoh, tuollainen suunnitelma munkin pitäisi vääntää jotta ajautukset selkiytyisi. Koko kasvimaata ei vielä vain ole olemassa, on vain savinen heinikko. Vaikeinta on arvioida, mitä maalle pitäsi tehdä, jotta siinä mikään kasvaisi. Olen jo valmistautunut ensimmäisen vuoden kamalaan pettymykseen, mutta tietenkin teen kaikkeni siltä välttyäkseni.
VastaaPoistaKannatan suunnitelman tekoa, ihan sama juttu oli minullakin, että pää ihan täynnä ajatuksia ja ajattelin jo, että hommaa on ihan liika, mutta nyt näyttää selkeämmältä.
PoistaMinäkin lähdin ihan soitellen sotaan, enkä mitään määritellyt, käänsin pinta maa-aineksen syvälle maahan, joka varmasti auttoi ensimmäisen vuoden ravinteissa ja tulos oli hämmästyttävän hyvä. Toinen vuosi sanoo varmasti paremmin jo totuuden. Minäkin olin ihan, että ei tästä mitään tule, mutta tuli kuitenkin tosi hyvin. Ei muuta kun kaivamaan vaan. :) Pettymyksiä tulee aina, kokeneimmillekin uskoisin.
Sinulla onkin jo kaikki mietitty valmiiksi....:)
VastaaPoistaAinakin teoriassa :D
PoistaHyvät suunnitelmat. Lantun päällä voisi käyttää kasviharsoa joskus ne kirpat sillä pysyy poissa..
VastaaPoistaNiin ja puhdasta tuhkaakin voisi kokeilla..
Onko lantullakin se sama kirppa kun nauriilla? Voi hitsin hitsi. Luulin selviäväni lantun kanssa vähemmällä. Pidin kyllä harsoa nauriin päällä pitkään ja visusti ja myös tuhkaa kaadoin jokusen kerran. Ne sinapin siemenet auttoivat sitten lopulta, mutta silti suurin osa kärsi kirpoista. Laitoin sinapin liian myöhään ja meinasin laittaa sen nyt aikaisemmin ja kitkeä sitten myöhemmin pois. Njaah…saas nähdä.
PoistaOi mikä ihana ajatus ensi satokaudesta. Mä oon vähän pihalla mustajuuresta.. pitäis sivistää ittiänsä..
VastaaPoistaNo en minäkään päässyt paljon sitä maistelemaan vielä, mutta sinne se upposi maa-artisokkakeittoon maistuvaksi.
PoistaHieno suunnitelma! Saat motivoitumaan :) Minä haluaisin kasvattaa punajuuria, mutta aina ne jäävät syömättä, joten en ole viime vuosina niitä laittanut. Miten te syötte punajuuret? Siis jos noita etikkajuttuja ei oteta huomioon.
VastaaPoistaKukka: mä syön punajuurta keitettynä ja uunissa paahdettuna, noista uunissa paahdetuista saa myös hyvää salaattia ja pastakastiketta.
VastaaPoistaInspiroiva suunnitelma! Mä lueskelin juuri eilen maatiaisen siemenluetteloa ja mietin, mitä kylväisin pikkiriikkiselle palstalleni. Ensi kesä on ensimmäinen palstaviljelijänä, saa nähdä mitä siitä hommasta tulee...
-Leppis
Kiitos!! Ai pastakastikettakin, nam!
PoistaLeppis, palstaviljelu kuulostaa huipulta, tsemppiä sinne. Voi tulla uusia tuttavuuksiakin sitä kautta.
PoistaJoo, Kukka, Munkin suosikki on pastakastike kahdella tavalla; kuutioina öljyssä paistettuna mausteineen (ensin keitto pehmeäksi) ja sitten fetajuustoa höysteeksi, toinen tapa on tehdä punajuuripesto auringonkukan siemenistä, öljystä, yrteistä ja parmesaanista. Nam. Ja myös uunissa paistoksena "muussattuna" juuston, ohran tai vastaavan kanssa.
Kiitos! Kuulostaa herkulliselta!
PoistaTosi hieno keittiöpuutarhaleiska ja pussit on kovin tuttuja. Tuolla nykykodissa on mm. samaisia Isoäidin pussukoita odottamassa kevättä :)
VastaaPoistaPysyn tarkkailuasemissa, mitä sulla siellä tapahtuu.
Poista