8.2.2019

Kestävämpään elämäntapaan



Paikalle tuli kas, kaikkien aikojen kestävän kulutuksen kuningas.

 Eppu Normaalin nerokkaiden sanojen pyöriessä päässäni, puskin biisin ulos alkuteksteiksi ja sain aikaiseksi ihan älyttömän kömpelön ja typerän lauseen. Yritykseni oli rakentaa vitsikäs ja lennokas insertti tulevan tekstin tylsään aiheeseen. Tekstissä ruodin plussilla ja miinuksilla kestävämmän elämäntavan tavoitteitamme  kuinka olemme siinä onnistuneet ja kuinka voisimme siinä kehittyä. 

Kestävämpään elämäntapaan

Pyrkimyksestä haluan sanoa, että emme ole emmekä tule asettamaan tavoitteita, joihin hampaita kiristellen ja kaulasuonet pullottaen kurottelemme. Tavoitteiden pitää olla sen verran mielekkäitä, että ponnistelu niiden saavuttamiseksi tuntuu järkevältä. Välttämättömät asiat tehdään ja työhön käytetään sen vaatima aika, mutta oikeista kohdista osataan myös tinkiä. Tämä tarkoittaa asioiden priorisointia sekä vapaa-ajan (tekemättömyyden) arvostusta. Elämää ei ole tarkoitus hankaloittaa, siksi kaikki omavaraisuuteen liittyvät rajoitteet unohdetaan ja käytössä pidetään ne, jotka hitaudesta ja vaivannöstä huolimatta tuottavat tehdessä iloa. Saavuttamattomista asioista ei tule raipaniskuja eikä saavutetuista mitalia. (Jos nyt luet tätä blogia ensimmäistä kertaa, voit selvittää, mitä ihmeen hiippareita olemme –> tuolta.)

Olen listannut kestävää elämäntapaa tavoittelevan elämäntavan osa-alueita, joita käyn läpi yksityiskohtaisesti. Osa-alueita miettiessäni olen tiedostanut hiilijalanjälki-idean globaalisti, mutta oikeasti olen niin yksinkertainen, että ilahdun käytännössä a) rahan säästämisestä b) rahan säästämisestä johtuvasta palkkatyöhön käytettävän ajan vähenemisestä ja siitä seuraavan ajan saamisesta c) puhtaasta ruuasta d) konkreettisen työn näkymisestä e) luonnon läheisyydestä

Osa-alueet ovat:

1. Asuminen
2. Ruoka
3. Energia
4.Vesi
5. Jäte
6. Liikkuminen
7. Tavara, vaatteet ja palvelut
8. Harrastukset





1. Asuminen

– Kaksi taloa ( kuluja enemmän, rakennukset ovat vanhoja ja vaativat jatkuvaa kunnostusta, toisessa osasähkölämmitys)
+ Lämmitys oman metsän puulla.
+ Sijainnit (koulu, työ ja harrastukset kävelymatkan päässä talvella)
+ Kalusteet ja remontointi pienellä budjetilla, kestävillä ja luonnonmukaisilla materiaaleilla
+ Harvan lämpöenergiaa syövän talon etuna on kuitenkin korvaavan ilman paljous :)


2. Ruoka

+ Emme syö lihaa. 
– Syömme kylläkin mereneläviä, kananmunia ja maitotuotteita. 
+/– Maitotuotteiden syöminen tuntuu jollakin tavalla tarpeelliseen ravintoon kuuluvana ja sen vuoksi perusteltuna. Vaihtoehtona olemme kokeilleet prosessoituja korvikkeita esim. kauramaitoa, mutta homogenoimaton luomumaito on tuntunut parhaimmalta kaikkien voinnissa. Maitoa ja kermaa käytetään vain ruuan valmistukseen ja kahviin. Kotimaisuudella ja luomulla on pääpaino. Suomalainen maitolehmä tuottaa myös lihaa Suomessa, se syö perusteltua rehua (nurmi, joka toimii mahdollisesti myös hiilinieluna, ei soijaa ja maissia), sen ruuan tuottamiseen ei ole pitkiin aikoihin raivattu metsiä (hiilinielut). Maidon tuotantoon tarvittava vesi on lähellä, ei kaukaa tuotettu (lukuunottamatta pääkaupunkiseutua, jonne vesi virtaa Päijänteestä).
+ Kanamunat tulevat omilta kanoilta 
– Kala ostetaan kaupasta ja liian usein se ei ole edes suomalaista –> Paikallinen kalastaja edelleenkin hakusessa
+ Lapset ja minä syömme kouluruokaa (säästö :))
+ Kesällä syömme suoraan maasta juurekset, salaatit, perunat, tomaatit, kurkut yms. Marjoja säilötään pienesti, mutta omiin tarpeisiin sopivasti. Hilloja on tehty omista omenoista, mehuja parikymmentä litraa viinimarjoista. 
+ Juurekset ja mehut säilötään kellariin –> nollaenergia
+ Ruoka valmistetaan kesät talvet pääasiassa puuliedellä (ks. energia)
+ Kasvihuone on ollut toiminnassa pari vuotta ja se toteutettiin pitkälti kierrätetyllä materiaalilla ja oman metsän hirsipuilla. 
+ Kasvimaan maa-aines on olemassa olevaa maata/multaa. Maanparannus eläinten lannoitteella ja kompostimullalla.
+ Ruokahävikkiä ei ole lähes ollenkaan. Pienet määrät tähteitä menee kanoille. 


3. Energia

–Talviasunnossa suorasähkölämmitys osassa taloa sekä lämminvesivaraaja ovat suurimmat syöpöt. Sähkön vuosikulutusarvio pv. 7538 kWh / yö 6056 kWh.
+ Uusiutuva sähkö
+ Jääkaappi-pakastin A++ (maakellari osaan säilömiseen)
+ Molemmissa taloissa puuliedellä valmistettu ruoka (omat puut)
+ Osa talvitalosta ja Vehkosuo kokonaan lämmitetään puulla
+ Saunat molemmissa asunnoissa puulla, kesällä pesut aina saunan yhteydessä
+ Karkean optimistisesti noin 1/3 vuodesta sähköt aurinkoenergialla
– Pyykin pesuun tarvitaan sähköä kesälläkin
+ Puemme lämpimästi talvella sisällä, kun lämpötila sisällä laskee ja pidämme ovet kiinni eri huoneiden välillä, jotta esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilaa voidaan pitää alhaisena.






4. Vesi

– Talvikodissa kunnan vesi ja viemäröinti.
+ Viiden hengen perheen vuosikulutus on noin 70m3
+ Pyykkiä pestään 5 - 6 koneellista kuukaudessa (7kg kone täynnä). Vaatteita ei pestä, jos ne eivät ole likaisia. Kesällä pesuväli harvenee vielä tästä. 
+ Suihkussa ei käydä huvikseen ja siellä ollaan ripeitä. Vehkosuolla peseydytään kaivo- ja sadevedellä.  
+ Asianpesukone talvella noin 6 kertaa viikossa (lyhyt ja nopea ohjelma). Vehkosuolla käsin tiskaus sade-/kaivovedellä ja hellalla lämmitetyllä vedellä. 
+ Wc:ssä suositaan ns. ryhmäpissoja aamuisin ja iltaisin (vetoja vähemmän). Vehkosuolla ulkovessa.
+ Kaikki kasvien kasteluvedet sade-/kaivovesistä.
+ Vehkosuolla juomavedet lähteestä.
+ Eläinten juomavedet kaivo-/sadevesi. 


5. Jäte

+ Kierrätetään: pahvi, kartonki, paperi, metalli, lasi, muovi, vaatteet, ongelmajäte
+ Biojäteastia ja komposti
+ Kanoille vähäiset ruuantähteet
– Muovipussin ostaminen pitäisi lähes nollata
– Kepen vaipat ovat kauhea kuormitus, mutta vaihtoehtoa ei oikein ole.
+/– Elintarvikkeiden pakkaukset; hyvä pakkaus suojaa tuotetta, jolloin se on pitkäikäisempi, mutta tuottaa silti jätettä.  

6. Liikkuminen

– Kaksi autoa on toistaiseksi oltava, se on tyhmää. Toisen auton vaihto halvempaan olisi paikallaan, jos löytyisi yhtä tilava vaihtoehto (dieselverot, käyttöverot, vakuutukset)
– Tarvitsen autoa noin 6 kertaa viikossa muuhun menoon (viikkokilometrit n. 100km) 
+ Lapset kulkee kouluihin ja osaan harrastuksista kävellen.
+ Minä kuljen kävellen tai pyörällä töihin.
– Keimo kulkee työmatkat autolla. Välillä pitkiäkin matkoja.
– Kepe kulkee joka toinen viikko taksilla kouluun 5 x 40 km. Plussaa kimppakyydistä.
+ Matkustaminen harkiten. Olen itse lentänyt alle 10 menopaluuta ja lapset tähän mennessä vain kerran. 


7. Tavarat, vaatteet ja palvelut

+ Lähes kaikki perheen vaatteet 2nd hand ja tutuilta saatuja.
+ Ostovaate tai kengät harkitaan tarkasti.
+ Määrä ei korvaa laatua.
+ Vaatteet pestään, kun ne ovat likaisia.
+ Erityistoivomukset kohdistetaan synttäreille tai jouluun.
+ Kotiparturi
+ Ekologiset palashampoot ja saippuat ja muu kosmetiikka (vanhat käytetään loppuun ennen uusien hankkimista). 
+ Antibiootit vain todelliseen tarpeeseen
+ Pyritään ennaltaehkäisemään sairauksia ja vahvistamaan vastustuskykyä ravinnon avulla
+ Ravintolassa syödään mahdollisesti ekologisuutta silmällä pitäen (lähiruoka, kasvisruoka).
+ Korjataan risoja vaatteita, tavaroita yms. ja tehdään itse, mitä kykenemme
+ Kännyköistä pidetään huolta
– Joitakin paperilaskuja.
– Pidän paperisesta sanomalehdestä.


8. Harrastukset

+ Tanssiharrastukset kuluttavat vähän materiaa (jonkin verran rahaa).
– Osaan tanssitunneista mennään autolla
– Hevonen kuluttaa ruokaa (heinä ja pieni suomalainen väkirehulisä), kuivikkeita ja varusteita (rahaa) ja tuottaa lantaa (kaasut)
– Asuu talven kylmässä tallissa (ei sähkölämmitystä) 
+ Laiduntaa kesällä niittymäisellä pellolla, ei väkirehua.
+ Kengitän itse, käytän varusteet loppuun, en osta tarpeetonta.
– Koirat syö valmisruokaa (valmistaja on suomalainen, mutta raaka-aineet EU:sta).
– Kissa syö myös valmisruokaa (mutta myös jyrsijöitä)
– Kanoille pitää ostaa teollista munitusrehua (kaura lähituottajalta)






Hyviä ja kivoja talvipäiviä kaikille! 

Kävimme Vehkosuolla pari viikkoa sitten rämpimässä. Kaikki näytti pysähtyneeltä, mutta odottavalta. Alla video käynnistä. 


17 kommenttia:

  1. Tuo lumivideo oli tosi hauska! t. TainaN

    VastaaPoista
  2. Ihan samoja asioita itsekin mietin ja näkökulmasi siihen, millä asenteella muutoksia ja kehitystä tehdään, on just hyvä. Itsekin pyrin siihen, että asioissa kehittyminen tapahtuu ilon ja hyvän mielen kautta ja siksi, että on vaan kiinnostunut ja motivoitunut asioista. Toisaalta aina pitää muistaa, että asiat ovat vain harvoin joko + tai -. Monessa asiassa olen järkeillyt jutut ihan samalla tavalla kuin sinä, mutta maidosta en saa omassa miellekartastossani plussaa mitenkään päin kääntelemällä. Käytämme pikkuruisesti maitotuotteita perheessämme, lähinnä juustona, mutta tosiasia on, että jos syöminen on yksi suurimpia ympäristön kuormittajia, ja nautakarjan sekä maidon tehotuotanto pitävät hiilipäästöissä kärkisijaa, niin sekin on vaan hyvä tunnustaa... Tästä syystä itse olen vähentänyt maidon ja kerman käytön niin minimiin kuin mahdollista. Itsekin kannatan mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa ja siksi harmittaa, että monet maidon ja lihan korvikkeet ovat aika prosessoituja. Olin jonkin aikaa vegaani, mutta nyt olen vähitellen siirtynyt tekemään valintojani siltä pohjalta, että kokonaiskuvassa syömäni ruoka olisi mahdollisimman puhdasta, eettisesti tuotettua ja lähituotettua, mutta myös hiilijäljeltään pientä - mutta siis myös terveellistä. Eihän tämä täydellisesti tai helposti onnistu, huh, mutta halusin vaan kommentoida sitä, että maito ei ekosyistä ole kovin plussapainotteinen. Siksi jos sitä syö ja juo, ekoteko on syödä vähän vähemmän kuin esim. suomalainen keskivertojamppa, joka maailman mittakaavassa käyttää eniten maitotuotteita yhteenkään muunmaalaiseen verrattuna. Olen itse hämmentynyt siitä, miten suomalaiset ruuat perustuvat kaikki maitotuotteille ja ennen meidän perhekin teki joka päivä maitopohjaisia ruokia puuroista päivällisiin. Olen perheen tottumuksia muuttaessamme huomannut, että sen maidon voi kuitenkin usein jättää vain pois, ei sitä onneksi tarvitse edes korvata noilla korvikkeilla. Kermaisen kastikkeen korvaaminen öljyillä ja yrteillä tuo muun ruuan maun paljon paremmin esille. Kyse on vain tottumuksista. Mutta joo, makuasioista ei voi kiistellä ja kokonaiskuva ratkaisee. Listauksesi on siksi ihan mahtava ja tsemppaa itseäkin eteenpäin. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä tuotantoeläinten kuormittavuudesta. Siksi kävinkin korjaamassa tuonne tekstiin maidon osalta plus kautta miinus. Jättäisin maidon pois kokonaan ruokavaliosta ja niin pitkälti olimme tehneetkin, mutta tietyille tavoille orjallisena halusin kuitenkin korvata maitotuotteet mm. kaura- tms. korvikkeella. Nämä prosessoidut yhdistelmät (olen epäillyt aiheuttajana esim. kasviöljyn sisällyttämistä niihin) tuotteet kuitenkin aiheutti hankalaa oloa eli toisin sanoen mahakipua, josta en oikein ole aiemmin juuri kärsinyt. Kokeilin homogenoimatonta täysmaitoa (siis juon vain kahvissa) ja kas, paremmat tulokset. Olen viimeaikoina törmännyt mm. tutkimukseen, joka perusti tietonsa alkuperäiskansojen ravintotottumuksiin ja tämän tutkimuksen valossa monella eristyksissä olevilla kansoilla oli kaikilla eri tyyppisiä ruokavalioita, mutta kaikilla erittäin terve geenipohja. Yhdistäväksi tekijäksi löydettiin tietyn tyyppinen eläinproteiini, joka siis oli eläimen kuin eläimen sisäelimet. Kalasta vaikkapa maksa. Pelkkää kasviravintoa syövillä ihmisillä on taasen löytynyt paljon ongelmia ruuansulatuksessa ja hampaissa. Noh... tutkimuksia aiheesta varmasti on maailma pullollaan. Kuitenkin oman mutu-kokemuksen perusteella tärkeintä on mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka. Ja jos nyt sitä maitoa on pakko juoda, kotimaisuudelle voi laskea lievän vihreän vireen tekstissä mainitsemista syistä. Maidon juomista ruokajuomana imeväisiän jälkeen ei ole minusta mitään perusteita. Keskivertojamppa juo liikaa ja perustaa sen vielä olemassa oleviin terveyssuosituksiin. Ja kilotolkulla lihaa ja niin edelleen. Vähempikin riittää oikein hyvin niin monessa asiassa.

      Kiitos itsellesi!

      Poista
  3. Mielenkiintoiset listaukset pyrkimyksestä kestävämpään elämäntapaan.

    VastaaPoista
  4. Tällaiset listaukset ovat välillä ihan hyvä tapa pysähtyä miettimään missä mennään. Sitten taas mennään :)

    VastaaPoista
  5. Hyvä listaus! Paljon samoja asioita olen miettinyt. Minua harmittaa kun monet tarjolla olevan hiilijalanjälkilaskurit eivät oikein huomioi osittain omavaraista elämäntapaa. Kun se tosiaan on melko lailla eri asia, jos suurin osa syödystä eläinvalkuaisesta on osittain omavaraisesti ruokitujen kanojen munia. Meilläkin menee teollista rehua, mutta olen ollut tyytyväinen Rehux-luomurehuun. Olen pariin kertaan kysynyt rehutehtaalta lisätietoja raaka-aineiden alkuperästä ja heillä on kyllä selvä tavoite kotimaiseen luomuun. Mutta toki hankaluuksia on kun satotilanne saattaa vaihdella niin paljon vuosittain.

    Mutta mitä sitten tulee maitoon, niin samoilla linjoilla itsekin. Suomalainen luomumaito ja naudat ylipäätään ovat eri kategoriassa kuin "suuren maailman lehmät". Yhdysvalloissahan on ihan erikseen tuottajien joukossa kansanliike käynnissä niin että joutuvat erikseen perustelemaan kuinka lehmä voi syödä ruohoa eikä ainoastaan maissipitoista täysrehua. Uskon että nautojen päästövaikutuksistakin saadaan lähivuosina vielä paljon lisätietoa kun aletaan huomioida erot nautojen ruokinnassa eri maissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä! Nimittäin nuo hiililaskurit. Osassa kysellään kovin tarkasti asioita, kuten monta autoa perheessä on, mutta ajokilometrejä ei noteerata. Samoin lämmitysmuoto, mutta ei tarkempia osuuksia. Mutta ehkä niistä jotain suuntaa antavaa voi saada.

      Lisää tietoa tosiaan tarvitaan. Riippumattomien tutkivien tahojen tekemiä. Ei esimerkiksi Valion tai osuuskuntien, koskien maidon tuotantoa.

      Täytyy kysellä tuon Kanarian perään. Olen ollut vähän laiska tutkimaan vaihtoehtoja, kun olen nakittanut kanan rehun oston Keimolle. :)

      Poista
  6. Minun silmissä elätte todella ekologisesti. Kaksi autoa on meilläkin pakollinen, oli kaupungissakin asuessa mutta yritämme karsia ajot minimiin. Samaa mieltä kotimaisista naudoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea kyllä nähdä omaa elämää oikeassa perspektiivissä. Kiva, jos ulospäin vaikuttaa ekologiselta. Hankalalta se ei ainakaan näin vielä tunnu, joten parantaminenkin on mahdollista.

      Kahden auton omistaminen tuntuu ihan älyttömältä, mutta täällä taajamassa melko välttämätön, jos haluaa olla riippumaton puolison menoista.

      Poista
  7. Mukava postaus ja ihana video :)

    VastaaPoista
  8. Meillä on mietitty näitä samoja aiheita ja kirjoituksesi sai miettimään niitä vielä lisää. Kiitos uusista ajatuksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Välillä pysähdytään ja sitten taas toimitaan. :)

      Poista