Kestävämpään elämäntapaan

Paikalle tuli kas, kaikkien aikojen kestävän kulutuksen kuningas.

 Eppu Normaalin nerokkaiden sanojen pyöriessä päässäni, puskin biisin ulos alkuteksteiksi ja sain aikaiseksi ihan älyttömän kömpelön ja typerän lauseen. Yritykseni oli rakentaa vitsikäs ja lennokas insertti tulevan tekstin tylsään aiheeseen. Tekstissä ruodin plussilla ja miinuksilla kestävämmän elämäntavan tavoitteitamme  kuinka olemme siinä onnistuneet ja kuinka voisimme siinä kehittyä. 

Kestävämpään elämäntapaan

Pyrkimyksestä haluan sanoa, että emme ole emmekä tule asettamaan tavoitteita, joihin hampaita kiristellen ja kaulasuonet pullottaen kurottelemme. Tavoitteiden pitää olla sen verran mielekkäitä, että ponnistelu niiden saavuttamiseksi tuntuu järkevältä. Välttämättömät asiat tehdään ja työhön käytetään sen vaatima aika, mutta oikeista kohdista osataan myös tinkiä. Tämä tarkoittaa asioiden priorisointia sekä vapaa-ajan (tekemättömyyden) arvostusta. Elämää ei ole tarkoitus hankaloittaa, siksi kaikki omavaraisuuteen liittyvät rajoitteet unohdetaan ja käytössä pidetään ne, jotka hitaudesta ja vaivannöstä huolimatta tuottavat tehdessä iloa. Saavuttamattomista asioista ei tule raipaniskuja eikä saavutetuista mitalia. (Jos nyt luet tätä blogia ensimmäistä kertaa, voit selvittää, mitä ihmeen hiippareita olemme –> tuolta.)

Olen listannut kestävää elämäntapaa tavoittelevan elämäntavan osa-alueita, joita käyn läpi yksityiskohtaisesti. Osa-alueita miettiessäni olen tiedostanut hiilijalanjälki-idean globaalisti, mutta oikeasti olen niin yksinkertainen, että ilahdun käytännössä a) rahan säästämisestä b) rahan säästämisestä johtuvasta palkkatyöhön käytettävän ajan vähenemisestä ja siitä seuraavan ajan saamisesta c) puhtaasta ruuasta d) konkreettisen työn näkymisestä e) luonnon läheisyydestä

Osa-alueet ovat:

1. Asuminen

2. Ruoka

3. Energia

4.Vesi

5. Jäte

6. Liikkuminen

7. Tavara, vaatteet ja palvelut

8. Harrastukset

1. Asuminen

– Kaksi taloa ( kuluja enemmän, rakennukset ovat vanhoja ja vaativat jatkuvaa kunnostusta, toisessa osasähkölämmitys)

+ Lämmitys oman metsän puulla.

+ Sijainnit (koulu, työ ja harrastukset kävelymatkan päässä talvella)

+ Kalusteet ja remontointi pienellä budjetilla, kestävillä ja luonnonmukaisilla materiaaleilla

+ Harvan lämpöenergiaa syövän talon etuna on kuitenkin korvaavan ilman paljous :)

2. Ruoka

+ Emme syö lihaa. 

– Syömme kylläkin mereneläviä, kananmunia ja maitotuotteita. 

+/– Maitotuotteiden syöminen tuntuu jollakin tavalla tarpeelliseen ravintoon kuuluvana ja sen vuoksi perusteltuna. Vaihtoehtona olemme kokeilleet prosessoituja korvikkeita esim. kauramaitoa, mutta homogenoimaton luomumaito on tuntunut parhaimmalta kaikkien voinnissa. Maitoa ja kermaa käytetään vain ruuan valmistukseen ja kahviin. Kotimaisuudella ja luomulla on pääpaino. Suomalainen maitolehmä tuottaa myös lihaa Suomessa, se syö perusteltua rehua (nurmi, joka toimii mahdollisesti myös hiilinieluna, ei soijaa ja maissia), sen ruuan tuottamiseen ei ole pitkiin aikoihin raivattu metsiä (hiilinielut). Maidon tuotantoon tarvittava vesi on lähellä, ei kaukaa tuotettu (lukuunottamatta pääkaupunkiseutua, jonne vesi virtaa Päijänteestä).

+ Kanamunat tulevat omilta kanoilta 

– Kala ostetaan kaupasta ja liian usein se ei ole edes suomalaista –> Paikallinen kalastaja edelleenkin hakusessa

+ Lapset ja minä syömme kouluruokaa (säästö :))

+ Kesällä syömme suoraan maasta juurekset, salaatit, perunat, tomaatit, kurkut yms. Marjoja säilötään pienesti, mutta omiin tarpeisiin sopivasti. Hilloja on tehty omista omenoista, mehuja parikymmentä litraa viinimarjoista. 

+ Juurekset ja mehut säilötään kellariin –> nollaenergia

+ Ruoka valmistetaan kesät talvet pääasiassa puuliedellä (ks. energia)

+ Kasvihuone on ollut toiminnassa pari vuotta ja se toteutettiin pitkälti kierrätetyllä materiaalilla ja oman metsän hirsipuilla. 

+ Kasvimaan maa-aines on olemassa olevaa maata/multaa. Maanparannus eläinten lannoitteella ja kompostimullalla.

+ Ruokahävikkiä ei ole lähes ollenkaan. Pienet määrät tähteitä menee kanoille. 

3. Energia

–Talviasunnossa suorasähkölämmitys osassa taloa sekä lämminvesivaraaja ovat suurimmat syöpöt. Sähkön vuosikulutusarvio pv. 7538 kWh / yö 6056 kWh.
+ Uusiutuva sähkö
+ Jääkaappi-pakastin A++ (maakellari osaan säilömiseen)
+ Molemmissa taloissa puuliedellä valmistettu ruoka (omat puut)
+ Osa talvitalosta ja Vehkosuo kokonaan lämmitetään puulla
+ Saunat molemmissa asunnoissa puulla, kesällä pesut aina saunan yhteydessä
+ Karkean optimistisesti noin 1/3 vuodesta sähköt aurinkoenergialla
– Pyykin pesuun tarvitaan sähköä kesälläkin
+ Puemme lämpimästi talvella sisällä, kun lämpötila sisällä laskee ja pidämme ovet kiinni eri huoneiden välillä, jotta esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilaa voidaan pitää alhaisena.

4. Vesi

– Talvikodissa kunnan vesi ja viemäröinti.

+ Viiden hengen perheen vuosikulutus on noin 70m3

+ Pyykkiä pestään 5 - 6 koneellista kuukaudessa (7kg kone täynnä). Vaatteita ei pestä, jos ne eivät ole likaisia. Kesällä pesuväli harvenee vielä tästä. 

+ Suihkussa ei käydä huvikseen ja siellä ollaan ripeitä. Vehkosuolla peseydytään kaivo- ja sadevedellä.  

+ Asianpesukone talvella noin 6 kertaa viikossa (lyhyt ja nopea ohjelma). Vehkosuolla käsin tiskaus sade-/kaivovedellä ja hellalla lämmitetyllä vedellä. 

+ Wc:ssä suositaan ns. ryhmäpissoja aamuisin ja iltaisin (vetoja vähemmän). Vehkosuolla ulkovessa.

+ Kaikki kasvien kasteluvedet sade-/kaivovesistä.

+ Vehkosuolla juomavedet lähteestä.

+ Eläinten juomavedet kaivo-/sadevesi. 

5. Jäte

+ Kierrätetään: pahvi, kartonki, paperi, metalli, lasi, muovi, vaatteet, ongelmajäte

+ Biojäteastia ja komposti

+ Kanoille vähäiset ruuantähteet

– Muovipussin ostaminen pitäisi lähes nollata

– Kepen vaipat ovat kauhea kuormitus, mutta vaihtoehtoa ei oikein ole.

+/– Elintarvikkeiden pakkaukset; hyvä pakkaus suojaa tuotetta, jolloin se on pitkäikäisempi, mutta tuottaa silti jätettä.  

6. Liikkuminen

– Kaksi autoa on toistaiseksi oltava, se on tyhmää. Toisen auton vaihto halvempaan olisi paikallaan, jos löytyisi yhtä tilava vaihtoehto (dieselverot, käyttöverot, vakuutukset)

– Tarvitsen autoa noin 6 kertaa viikossa muuhun menoon (viikkokilometrit n. 100km) 

+ Lapset kulkee kouluihin ja osaan harrastuksista kävellen.

+ Minä kuljen kävellen tai pyörällä töihin.

– Keimo kulkee työmatkat autolla. Välillä pitkiäkin matkoja.

– Kepe kulkee joka toinen viikko taksilla kouluun 5 x 40 km. Plussaa kimppakyydistä.

+ Matkustaminen harkiten. Olen itse lentänyt alle 10 menopaluuta ja lapset tähän mennessä vain kerran. 

7. Tavarat, vaatteet ja palvelut

+ Lähes kaikki perheen vaatteet 2nd hand ja tutuilta saatuja.

+ Ostovaate tai kengät harkitaan tarkasti.

+ Määrä ei korvaa laatua.

+ Vaatteet pestään, kun ne ovat likaisia.

+ Erityistoivomukset kohdistetaan synttäreille tai jouluun.

+ Kotiparturi

+ Ekologiset palashampoot ja saippuat ja muu kosmetiikka (vanhat käytetään loppuun ennen uusien hankkimista). 

+ Antibiootit vain todelliseen tarpeeseen

+ Pyritään ennaltaehkäisemään sairauksia ja vahvistamaan vastustuskykyä ravinnon avulla

+ Ravintolassa syödään mahdollisesti ekologisuutta silmällä pitäen (lähiruoka, kasvisruoka).

+ Korjataan risoja vaatteita, tavaroita yms. ja tehdään itse, mitä kykenemme

+ Kännyköistä pidetään huolta

– Joitakin paperilaskuja.

– Pidän paperisesta sanomalehdestä.

8. Harrastukset

+ Tanssiharrastukset kuluttavat vähän materiaa (jonkin verran rahaa).

– Osaan tanssitunneista mennään autolla

– Hevonen kuluttaa ruokaa (heinä ja pieni suomalainen väkirehulisä), kuivikkeita ja varusteita (rahaa) ja tuottaa lantaa (kaasut)

– Asuu talven kylmässä tallissa (ei sähkölämmitystä) 

+ Laiduntaa kesällä niittymäisellä pellolla, ei väkirehua.

+ Kengitän itse, käytän varusteet loppuun, en osta tarpeetonta.

– Koirat syö valmisruokaa (valmistaja on suomalainen, mutta raaka-aineet EU:sta).

– Kissa syö myös valmisruokaa (mutta myös jyrsijöitä)

– Kanoille pitää ostaa teollista munitusrehua (kaura lähituottajalta)

Hyviä ja kivoja talvipäiviä kaikille! 

Kävimme Vehkosuolla pari viikkoa sitten rämpimässä. Kaikki näytti pysähtyneeltä, mutta odottavalta. Alla video käynnistä. 

Herkät ja vähemmän herkät

Hiljaisuus.

Olisipa niin mukavaa rentoutua ja lopulta nukahtaa jonkun silittäessä päätä. Olisi mahtavaa hypätä mukaan sinfoniaorkesterin sävelten kulkuun ja kokea ravisuttavan kokonaisvaltaisesti musiikin ruumiillistuminen. Olisi suorastaan valaistumista vastaava kokemus kuunnella ylioppilaskirjoitusten kielten kuuntelu täysin intensiivisesti tarinaan eläytyen. Ja miten olisi, jos tuntisi keikalla katkeamattoman yhteyden solistiin ja magneettisen virtapiirin ympärillä vellovan yleisön kanssa. 

Olisipa niin, mutta... Kun päätä silittävä käsi liukuu lähestulkoon naurettavaa rahisevaa meteliä aiheuttaen pään pinnalla, alkaa huvittaa, mutta ei nukuttaa. Kun konsertissa viereisessä rivissä oleva teini siirtää kuudettatoista kertaa tuoliaan raakkuvasti lattiaa pitkin ja edessä oleva katsoja viikkaa hartaasti rapisevaa A4-kokoista paperilippuaan A10:ksi, tipahdan ravisuttavan herkästä  piano pianissimo -momentista omalle penkille ja tunnen epäolennaisten ärsykkeiden saasteen valtaavan mieleni forte fortissimon lailla. Tai kun meksikolais-englantilainen heppu selittää nauhalta tulevassa äänitteessä: I'm gonna travel to [NIISTOÄÄNI viereisestä pulpetista] with my [LISÄÄ NIISTOÄÄNTÄ], niin voi olla varma, että a) Alkaa ärsyttää b) Niin paljon c) Ettei kykene keskittymään d) Loppuosan kuunteluun, ja elää vääristä vastauksistaan katkeroituneena elämänsä loppuun asti. Tai kesken hurmioituneen Lana DelRay -hetken tiiviissä katsomossa toteaa epäuskoisesti joutuneensa vieressä seisoskelevien Snubben ja Killen kovaäänisen tapahtuman selvittelyn kuunteluoppilaaksi, niin, ääääh, HILJAA satans fitta! 

Meidän perheessä elää yksi voimakkaasti aistipoikkeava lapsi. Hän tarvitsee jatkuvia itse- ja muiden keksimiä stimulantteja pystyäkseen hahmottamaan oman itsensä olemassaolon ja kyetäkseen hahmottamaan pieniä rippeitä ympäristöstä. Hän heiluttaa oikeassa kädessä olevaa sukkaa jatkuvalla syötöllä koko hereilläoloajan. Tämän lisäksi hän uittaa sukan läpimäräksi suussa monenkin erilaisen aistin hakemisen toivossa ja pitää jatkuvaa pientä yrinä- ja hyminä-ääntä ollakseen itselleen ja muille läsnä. 

Haluan tällä sanoa, että on todellakin olemassa vakavasti aisteiltaan yli- ja aliherkkiä ihmisä. Tällöin ympäristöä on joskus henkilön oman turvallisuudenkin kannalta pakko muovata. Silti hänenkin on keksittävä keinoja sopeutuakseen meidän tavallisten maailmaan. Ainahan voi tietysti syyttää maailmaa ja muita ihmisiä ja hankkia diagnoosi. Toivoa, että kanssaihmiset ymmärtäisivät Facebookissa jaetun "Oletko yliherkkä" tai "Kärsitkö misofoniasta" -linkin luettuaan lopettaa herkän kaverin lähistöllä syömisen, hiusten harjaamisen, omista vaivoista puhumisen tai puhumatta jättämisen ja hengittämisen. Ja sen jälkeen mitä? Äänieristetty huone? Ihmisistä eritäytyminen? Vai, voisiko uhriutumisen sijaan miettiä, miten itse vaikuttaisi omaan mukavuuteen ja kenties siedättää itsensä joillekin ärsykkeille niin, että eläminen muiden kanssa onnistuisi. Vertaisryhmiä on ainakin paljon. 

Takaisin alkutilanteeseen. Omasta kirjoituksestani valistuneena yritän vastedes itseäni ärsyttävissä tilanteissa ajatella olevani ihminen, joka on kiinnostunut muista ihisistä ja heidän tekemisistään positiivisessa mielessä. Että ympärsitön aistimisesta on hyötyä ja tämä kyky mahdollistaa kontaktin toisiin ihmisiin ja kenties voin olla heille jotenkin hyödyllinen. Tai, voin todeta tilanteen toivottamaksi ja vaihtaa paikkaa. (Niin, tai toivoa jälleen muiden anteeksiantoa, kun Liv Tylerin hahmo Arwen intiimisti lähikuvassa sanoo huulet töröllään "Go to sleep"ja me siskon kanssa kuolemme hiljaiseen nauruun ja hytkytämme elokuvateatterin penkkirivistöä.)

Lahden Sibeliustalolla 

Sinfonia Lahden Sinfonista Beatboxausta (Felix Zenger).

Se, mitä alunperin oli tarkoitus tänne kirjata oli, että toissaviikonloppuna kävimme Vehkosuolla laittamassa paikkoja talviteloille. Oikeasti emme sen kummemmin laita mitään teloille, jottei tarvitse kirjaimellisesti lopettaa tai aloittaa mitään ja läpi talven säilyisi ajatuksissa jatkumo. Jätämme siis lakanat sänkyihin ja säilykkeitä kaappiin. Olemme silti yrittäneet vähän järkevöityä esimerkiksi vesisaavien ja juomavesiastian tyhjennyksen, talven aikana vanhenevien ruokien, työkalujen talvisäilyttämisen ja roskien sekä tyhjien pullojen suhteen. Minulla on ollut tapana tyhjentää kanala kasvimaalle sekä hevosen ja lampaiden pihattorakennuksen lannat viedä kasvihuoneeseen. Niin tein nytkin. Keväällä on intoa enemmän kaikkeen, mutta Vehkosuo-viikonloppujen aloitus sujuu hieman kevyemmin, kun vastassa on "sillä silmällä" jätetty paikka. 

Vehkosuon kupeesta on kaadettu metsää jälleen raskaalla kädellä. Kun jo ajattelimme, että enempää ei enää voi. Minä yritän olla ajattelematta enempää. Defenssimekanismi.

   

 

Saunan lämpenemistä odotellessa.

 Neulominen on nyt kovassa vauhdissa. Sain vuosi sitten aloittamani kirjoneulevillapaidan valmiiksi ja olen nyt tehnyt tässä välissä pipon ja säärystimet tilauksena. Seuraavaksi luultavasti aloitan jonkun ihan perus villapaidan. 

Tämä villapaita on nyt valmis. 

 P.S. Hei, kertokaa mikä blogi-alusta on tällä hetkellä nousussa tai on Bloggerin veroinen, mutta uudistuneempi ja enemmän tätä päivää? Mitä ominaisuuksia toinen alusta tarjoaa verrattuna Bloggeriin. Jos alusta on maksullinen, mitä vastinetta olet rahalle saanut? Tiedän, että vloggaminen ja podcastit ovat syrjäyttäneet blogit mennen tullen, mutta minä aion itsepäisesti jatkaa kirjoittamisen tiellä, mutta nyt saattaisi olla aika vaihtaa Remington modernimpaan malliin. 

Syksyn suosikit

1. Kirjoneule. Huomaan, että vuoden neulomistahti on tätä nykyä kaksi neuletta. Monesti kesäksi jää yksi neule roikkumaan ja se valmistuu vasta syysloman korvilla, kun illat alkavat olla pimeitä. Kirjoneulevillatakista puuttuu vielä osa hihaa ja lieppeet. Koska tässä vaiheessa olen jo hieman kyllästynyt puikoilla olevaan neuleeseen, motivoin itseäni ajattelemalla seuraavaa työtä.  

2. Keraamiset astiat kirpparilöytöinä. Raahasin Tallinnan kirppikseltä kahvimukin ja kulhoja olen löytänyt oman kylän kirppikseltä. Kahvimukista meni jo kahva rikki, mutta se on silti tällä hetkellä paras.

3. Välipalamurot banaanilla ja homogenoimattomalla täysluomumaidolla.  

Ruusu ja rosmariini hius- ja vartalosaippuat

4. Saippuat hiusten pesuun. En ole käyttänyt "kaupan" sampoita sitten helmikuun. Olen kokeillut muutamia eri saippuavalmistajia, mutta onneksi pääsin kokeilemaan Keimon sukulaisen tekemiä saippuoita. Näillä on tullut paras "nitinä" hiuksiin ja puhdas tuntuma säilyy monta päivää siksipä olen  tilannut niitä lisää. 

5. Almanakka. Pitkästä aikaa ajattelin perheen jääkaappikalenterin lisäksi kirjata ihan omia asioita kalenteriin. Vertailin kalentereita erilaisissa nettikaupoissa ja ihan fyysisesti kirjakaupassa ja päädyin tilaamaan Etsystä kalenterin, jossa on erikseen kuukausisuunnitelma ja viikkosuunnitelma sekä paljon tilaa pelkille muistiinpanoille. Paljon vaihtoehtoja löytyy hakusanalla planner.

Kalenterista puheen ollen, kaveri laittoi kuvan löytämästään Teinarista vuodelta -89–90 ja siitä huvittuneena kaivoin omani samaisilta vuosilta. Sivuilta löytyi paljon hevosmenoja ja muutamia vihjailuja poikiin, mutta sitten sieltä löytyi myös tämä: 

Kasiluokkalaisen haaveet...

6. Jooga. Yritän järjestää aikaa iltaisin ennen kuin lösähdän sohvalle. Olen kesästä lähtien käyttänyt Down Dog-appia ja annan vahvan suosituksen kaikille, jotka vääntelehtii kotioloissa. Sovellusta voi kokeilla kuukauden ilmaiseksi, sen jälkeen on mahdollista jatkaa suppealla versiolla edelleen ilmaisiksi tai maksaa vuosimaksu, joka löytyi ainakin kesällä noin 25$ hintaan. Ei paha. 

7. Elämänkertadokkarit. Vaikuttavia ovat olleet Amy Winehouse, Whitney Houston, Lady Gaga, Jane Fonda ja tietysti Avicii. Nämä löytyivät Netflixistä, HBO:lta ja Areenasta. Lisäksi olen Patti Smitihin live-keikasta vaikuttuneena lukenut viivytellen hänen kirjansa, M-juna ja juuri lukemassa toista kirjaa, Ihan kakaroita. Kirjoissa on ajan henkeä, paikkoja, ihmisiä ja tunnelmia, joista tulee kirjan lomassa tsekkailtua netistä lisää tietoa.

8. Musiikki. Kuuntelen aamulla, päivällä ja kuuntelen työmatkallakin musiikkia. Tykkään selailla Spotifyta ja bongata omalle listalle uusia biisejä. Olen yrittänyt soittaa pianoa ja rämpytellä ukulelea ja välillä viritämme Kassen kanssa mikit ja laulamme karaokea. Musiikki liittyy vahvasti tietysti tanssiharrastukseen, jossa olen onnistuneen varvasluudutuksen jälkeen taas voinut käydä. Opetan edelleen 5-13 vuotiaille kahdessa eri ryhmässä hiphopia ja käyn itse nykärissä ja rimpuilemassa breikissä. 

9. Iivari ja ratsastus. On ja pysyy harrastuksena ja rytmittää viikkoja ja päiviä. Koska viikonloput Vehkosuolla vähenevät nyt, voin jälleen osallistua valmennuksiin ja se tuo taas uutta pontta omiin treeneihin.

 10. Olen tehnyt Vehkosuon voiteita pieniä määriä säännöllisesti lisää. Kehäkukkavoidetta on nyt myös myynnissä kuusenpihkavoiteen rinnalla. 

11. Olen yrittänyt etsiä epätoivoisesti kirppikseltä uutta hupparia. Olen hupparin tarpeessa. 

Mitähän kivaa muilla on juuri nyt menossa?

Kaapista ulos

On siis kesä, kuljen valtatien reunaa,

pyörä ei kulje, mutta jalat vielä jauhaa.

Kesä – pystynkö kauan vielä feikkaa,

työpäivän koin, en haluu tätä myöntää.

Miksi pitää alkaa puhua syksystä tai työstä tai arjesta tai tekoälykkäistä tappajaroboteista tai huonosta sääennusteesta tai vanhuudesta tai mistään epämiellyttävästä, mikä ehkä tapahtuu tai tapahtuu joka tapauksessa? Menee into ja fiilikset. 

Huijaat itseäsi, elät kuplassa, kiellät tosiasiat, he sanovat. Mutta mitä sitten, jos en varaudu syksyn tuloon tai vanhuuttaan rapistuvaan kehooni? Eikö elokuva ole katsomisen arvoinen ellei ole nähnyt siitä traileria tai lukenut arvosteluja? 

Olen löytänyt itsestäni piirteitä. Ensimmäinen seikka liittyy sarjaan Handmaid's Tale, josta olen nyt katsonut kaksi olemassa olevaa kautta. Sarjan katsoneet tietävät, että luvassa on melko piinaavia ja kiduttavia hetkiä. Noin yhden jakson päivässä -vauhdilla ehdinkin aina päivän mittaan miettiä edellisen jakson tapahtumia ja maalailla mielessäni tulevaa jaksoa. Eräänä päivänä juonenkäänteitä miettiessäni tajusin yhtäkkiä, että odotan aivan sadistisen malttamattomana, mitä inhottavaa Frediläiselle taas tapahtuu. Kerroin itsetutkiskelun löydöksistä hieman järkyttyneenä Keimolle, joka tätä kirkastumisen hetkeä ikuisesti odottaneen tavalla totesi lakonisesti, että no älä. 

No tästä toivuttuani, tajusin nauttivani myös toisesta paheesta, nimittäin huomiosta. Sillä tavalla ärsyttävän ylinarsistisesti. Tapahtumaketju meni seuraavasti: Näin Iitissä järjestetyssä "Käy kotihin" tapahtumassa tuntemattoman ihmisen Järvenpäästä, joka sanoi lukevansa minun blogia ja toivoi minun jatkavan samaa mallia. Olin välittömästi My fifteen minutes of fame -tunnelmissa ja leijuin loppupäivän käsittämättömän kevyessä yläpilvessä. Erheellisesti kuvittelin, ettei minua voi mikään tai kukaan horjuttaa, olen ehkä jopa voittamaton. Ja tässä sitä ollaan, tähtikuviot silmissä kirjoittamassa blogia. Itseriittoinen sadisti.

Ja hippi.

Ihan oikeasti olen vain kokeillut olla ilman shampoota, deodoranttia ja kaikenmaailman kemikaaleja ja kasvattanut kainalokarvat. Tämä on vaan pitkään jatkunut koe. Oikeasti hei kaverit!

Se on sadonkorjuun aika.

–Vihdoinkin! sanoi Tirkku, kun koko kesän hautoi.

Kainalokarvakaapista ulos. Kuvasta ja tästä hetkestä kiitos Outille.

Mietin, jos keskittyisinkin nyt hyveisiin ja tekisin korjausliikkeen. Löysin klassisten hyveiden listan:

Käytännöllinen viisaus

Rohkeus

Oikeamielisyys

Kohtuullisuus

 Niin, no jaa. Tuota kaikkeahan minä jo olen.

Ja vaatimaton.

♡

Joogarebel

Astunpa tässä pokkana joogakaapista ulos niin, että ovi vaan narahtaa.

Kun en ole halunnut muiden kuvittelevan minun luulevan olevan muka joku. Enkä ole edes niitä "kaikkia", jotka on sitä jo ikuisuuden harrastanut ja sen mahtavuudesta puhunut. En ole käynyt millään tunnilla, ihan väärinkin teen. Aluksi villasukat jalassa tavallisella matolla yöpuvussa. En ole alkanut näyttää ryhdikkäältä, joustavalta tai hyvinvoivalta...

...Minusta on kuitenkin alkanut tuntua siltä. Kehitys on hidasta, mutta joka kerta voittaa. Haluan ravistella perinteisiä asanoita ja antaa oman kehon havitella flown kautta tasapainoa. Unohtaa raamit. Muistaa joskus myös hengittää. 

Kaikki tietävät, että hyvää joogaopetusta saa hyviltä joogaopettajilta, joogakursseilta ja -tunneilta. Hyviä sovelluksiakin on saatavilla puhelimeen. Minä inspiroidun instagram-tileistä ja haen opetusta ilmaiseksi YouTubesta. Joogaan koska haluan ja missä haluan. Ei ole pakko lähteä kotoa, jos ei halua.  Olen joogarebel. 

Instagram: 

@catbradleyjooga

Hyviä, sallivia ohjeita. Tavoitteellisia ja kannustavia videopätkiä. Ja hei, Lorraine Bradley on nelikymppinen, kuten minä. 

@erinkellyart 

Suurin suosikkini. Erin on hippimäinen tyyppi uskomattomalla keholla. Hän sai minut innostumaan koko joogatouhusta leikkisällä ja kokeilevalla tyylillään.

@yogatutorials

Täältä löytyy eri joogaajien vinkkejä ja ideoita. Tätä kautta voi löytää uusia mielenkiintoisia seurattavia. 

YouTube:

Suosittelen luomaan oman soittolistan suosikkivideoista ja katsomaan selaamaan videoiden sisältö läpi etukäteen. Treenaaminen sujuu siten mutkattomammin. Itse suosin noin puolen tunnin harjoitteita.

Yoga With Adriene

Adrienen joogat ovat suosittuja. Hän on hauska, välitön ja joogaopettajaksi ronskikin. Ei todellakaan mitään ryppyotsaista, mutta tehokasta silti. Ohjelmia löytyy ladasta laitaan. Oma suosikki on Balancing Flow ja Yoga for Weight loss – 40 minute Fat Burning Yoga Workout.

Yogatx

Kanavalla on muutama eri ohjaaja, mutta olen tutustunut vain Cole Chancen hippimäiseen, hieman laiskahkoon ja rentoon ohjaukseen. Pidän erityisesti lantioalueen venytykseen keskittyvästä videosta Hip Stretch Workout - 30 Minute Stretches For Hip Pain Relief & Mobility ja niinikään joustavuutta lisäävästä Full Body Yoga - 30 Minute Flexibility & Deep Stretch Workout.

Boho Beautiful

On joskus hieman liian seesteinen minun makuun ja varsinkin ärsyttävän notkea, mutta liikekieli sekä ohjaus on laadukasta ja ohjaukset on viety esteettisiin ympäristöihin. Ying joogaa ja pilatesta sisältävistä videoista nostaisin esille kehoa herättelevän Morning Yoga Workout – Better Than The Gym | Strength & Stretch ja pilates puolelta The Ultimate Pilates 21 Day Challenge – Define Your Abs & Booty.

Patric and Carling

En tuosta Carlingista tiedä, mutta Patric on ihan okei. Miesjoogaajat, haluan ajatella heistä vain hyvää, vaikka jätän mieluusti käärmeen näköisten miesgurujen ajattelun muille. Patric on vähän hipsterin oloinen ja välillä mietin, että jos kerran vielä kuulen downward... looking... dog pitkillä tauotuksilla, minulle saattaa tulla pidempikin hengityskatkos, mutta käsiin keskittyvä jooga on niin helkatin vaativa, että pakko pitää kehityslistalla: Yoga Workout for Arm Strenght

Yoga with Tim

Tiesittekö, että Ken harrastaa myös joogaa? Paitsi että minun suosikkivideossa ei näy Ken eikä Tim, vaan ainoastaan kuuluu Tim. Kanavalta löytyy monipuolisesti kaikkea haasteista koko vartalon workoutteihin. Total Body Yoga Burn Workout - Vinyasa Flow

Yoga by Candace

Tältä kanavalta löytyy eri pituisia harjoitteita jaoteltuina omiin soittolistoihin. Esimerkiksi 30 Min Yoga for Strength & Flexibility tai kiireiseen, mutta energisoivaan hetkeen 15 Minute Energizing Yoga.

The Journey Junkie

Pieni tunne siitä, että olet osa joogakommuunia. Esteettistä ympäristöä ja ohjaajaa asuineen. Oma poiminta kiteyttää nimellään oman joogakulttuurini: 20 Minute Yoga Flow to Feel Good: Stretch Anytime & Anywhere

Cat Meffan 

Vähän ehkä väritön ja hajuton, mutta kuitenkin mukiinmeneviä ohjelmia sisältävä kanava. Valitsen näistä tämän: Stong & Slow Yoga Flow – 30-Minute Power Yoga

Tässäpä muutama. Olisi kiva kuulla muiden joogakokemuksia. 

Mukavaa viikkoa!  

Kaiken (lainen) teoria

Olen oppinut ja pohtinut muutaman päivän sisällä, että:

Ihmisen kuluttama rasva (energia) poistuu yli 80 prosenttisesti hengityksen mukana hiilidioksidina. 

Toisin sanoen, oikeanlainen hengittäminen harjoitteiden aikana tehostaa rasvan polttoa(ko?). Olen entistä vakuuttuneempi joogan myönteisistä vaikutuksista.

En ymmärrä avaruudesta mitään. Hermostuttaa singulariteetti ja musta aukko ja samalla ihan kauheasti kiehtoo. Olen liian tyhmä. Katoaako informaatio aukkoon vai päteekö kvanttiteoria. Nyt vallalla on teoria, jonka mukaan informaatio säilyisi kuitenkin, mutta vielä ei tiedetä, kuinka se ongitaan takaisin. Haluan tietää, tutkikaa nopeammin!

Hiustenvärjäyksessä on ehdottomasti siirryttävä kasviväreihin. Takaisin, sillä aikoinani henna-värjäsin kyllä. Sittemmin olen vaan ajelehtinut. Testiin aion ottaa Cultivator's värin. Hienoinen ongelma on se, että en haluaisi lisää punaista, sillä omani puskee sitä jo entuudestaan. 

Valtameren pohjassa on toinen avaruus. Meri ja varsinkin sen pohja on todella syvä. Siellä on hautoja, vuoria, erämaita ja ekosysteemejä. Siellä elää taivaan vanhoja kasveja ja todellisia weird-tyyppejä, kuten barreleye-kala (tynnyrisilmä). Se näkee oman kallonsa läpi. Maan päällinen on meren alaiseen verrattuna ihan noviisi. 

Puhelimen taskulamppuvalikkoa pitkään painamalla saa säätää taskulampun kirkkautta. 

Mietin myös sitä, että juuri minä voisin vastata tietovisan kysymykseen: Mikä sana tarkoittaa aseen "potkaisua", rekyylin sijaan rektaali. 

Ja nyt seuraa vahva suositus tubettajatulokkaasta. Hän on Terttu (Rajala), joka tubettaa puutarhasta ja luonnosta. Jihuu! Olen ollut vailla Terttua, joka neuvoo minulle käytännön asioita maanläheisesti, jotta minun ei tarvitse itse kokea kaikkea kantapään kautta taikka että saan ehkäpä vahvistusta joillekin olettamuksilleni. Terttu sai tilaajia ensimmäisen vuorokauden aikana jo 90. Nautin joka hetkestä. Mene tästä suoraan sinne. (104 tilaajaa, go Terttu go!)

Ihmeiden täyttämää viikkoa.

Yhdeksän kovaa

Ei tarvitse, kuin selkänsä kääntää, niin jo on bloggeri muuttunut. Kaikenmaailman merkkejä, hymiöitä 👀 ja symboleita on nyt mahdollista liittää blogitekstiin. Merkkejä voi hakea hakukoneelta myös piirtämällä itse piirrosruutuun kuva, jonka perusteella hakukone tarjota vastaavan valmiskuvan. Koklasin piirtää >(I)< ja sain ☼. Njooooo. Hymiömaailma on minun maailman rinnakkaismaailma. Käytän kyllä, mutta varovaisesti ja eniten face with tears of joy :ta 😂. 

Tulin tänne käymään, koska haluan listata myöhempää itsetutkimusta tai -ironiaa harjoittaakseni, tämän hetkiset mielenkiinnon kohteeni. Alan olla siinä vaiheessa elämänviisautta, että kohteet eivät heilahtele suunnattomasti, mutta iän mukaista vakautta saisi olla jopa enemmän. Epävakaus ei välttämättä näy ulospäin, mutta pään sisässä pyörii mahdollisuuksien karuselli. Käy usein niin, että luen vaikkapa inspiroivaa artikkelia lehdestä. En meinaa malttaa istua paikalla jutun loppuun asti, kun tekisi mieli lähteä heti metsään tutkimaan pieneliöstöä, leipomaan leipää, neulomaan villatakkia, ompelemaan salihousuja, joogaamaan, maalaamaan, katsomaan internetistä tietoa, juomaan kahvia, katsomaan avartavia dokumentteja, opiskelemaan ihan mitä vaan tai tilaamaan verkkokaupasta sikatrendikkäitä vaatteita. Tämä päättyy usein niin, että mahdollisuuksien määrä ylikuumentaa ja kaataa systeemin, jonka jälkeen estojärjestelmällä voi tehdä vain normaaliasetuksen hommia, kuten pyykkien ripustusta.

Mutta seuraaviin asioihin olen päässyt käsiksi systeemin ohitusohjelmalla.

1. Ratsastus ja hevonen. 

Käyn valmennuksissa noin kerran viikossa. Hevosen tallipaikassa ei ole kenttää, joten kuskaan  hevosen trailerilla hienolle Usvalaakson maneesille. Tällä systeemillä voi helposti kuvitella olevansa tavoitteellinen harrastaja. Välipäivinä teen harjoitteita sen mukaisesti maastossa. Talli on Iivarille sopiva ja minun on siellä myös hyvä olla. Ja koska tarvitsen valmennukseen mukaan lastauksia varten avustajan, nakitan siihen Kassen ja saan viettää samalla äiti-tytär aikaa. 

 

2. Lukeminen ja tiedon hankinta

Olen aina arvostanut suomalaista kirjallisuutta ja lukenut erityisesti kaunokirjallista proosaa, mutta sitten sain siitä yhtenä päivänä tarpeekseni. Ei vaan lähde. Minua innostaa nyt enemmän tieto, mutta haluan lukea sitä pehmomuodossa (ihmisen näkökulmasta). 

3. Koirien (eläinten) ihmeellinen maailma

Meillä on Pöpi ja sitten on Kikka, mutta kohta saattaa olla myös Jaska (työnimi). Kolmen koiran omistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti, se on meidän perheen juttu. Ja se on myös aikuisen ihmisen tapa hankkia elämään actionia ja irrationaalisuutta eli nuoruutta. "Kato nyt tota, ku se tollee!" Ja mikä parasta, voin koiria haalimalla olla oman elämäni Konrad Lorenz. Kolmas koira on myös rescue-koira. Pelastettaviin koiriin alkaa olla huolestuttava päähänpinttymä vaikken tosissani usko tekojeni  paljon kyseisten valtioiden koirapolitiikkaan vaikuttavan.

Konrad Lorenz

4. Tanssi

Hiphop ja nykytanssi pitää pintansa. Käyn tunneilla ja opetan lapsille hiphopia. Katson epäsäännöllisesti Youtubesta, miten tehdään joku breakdance muuvi ja sitten menen ja yritän. Yrittänyttä ei laiteta. Samalla yritän siirtää taka-alalle isovarpaan tyvinivelen nivelrikon. Nivel on niin kipeä ja jo pahasti rustottunut, että scheisse. 

5. Vehkosuo

Se on taas muuttunut haavekuvaksi. Kesän 2017 tavoitteena muurattu pitsauuni. Tanskalainen maajussi, Frank, on edelleen sankarini. 

6. Työ koulunkäynninohjaajana

Muutama huomio; se, missä päivittäin käyn, on työpaikka, jossa teen työtä ja jossa minulla on työyhteisö ja mielekkäitä työtehtäviä. Työstä saa palkkaa. Nämä eivät ole vielä menneet tajuntaan täysin. 

Askartelu voi olla työtä

7. Netflix ja päivän pimeät tunnit kotona

Kotipesässä nyhjäämistä. 

8. Materia

Aina välillä tarvitsen jotain, mitä sitten tuijotan verkkokaupassa moneen otteeseen ja niin kauan, etten enää tarvitsekaan. Viimeisin tarve oli pitkä villatakki, mutta sainkin sitten siskolta sellaisen. 

9. Neulominen

Joka ilta tekisi mieli aloittaa villatakki. Pipoja tulee ryppäyksittäin.

Näillä tänään, huomenna ehkä jo jotain muuta. 

Kyllä kauppa kannattaa

Poden kirjoittajan blokkia. Ei pitäisi, sillä minulla ei ole edes ammatillisia velvollisuuksia. Mutta ankara päänsisäinen kolkutus on. Eli en voi irtisanoutua. Tämän edellämainitun oireilun vuoksi en lue kirjoja, koska ne syyllistävät minua. Luen vain päivän sanomalehden, joissa piileviä kolumneja luen kaukaa. Välttelen toisten blogeja samoista syistä. Anteeksi. Hoitomuodoksi olen ottanut purkin jos toisenkin Netflixin sarjoja. Shameless toimi erinomaisesti ajatusten harhauttajana, mutta Californication ei. Pitikin antaa Keimolle periksi. Hank antaa kyllä vertaistukea, mutta hänen korvaushoitomuotonsa eivät sovellu käyttööni. 

No mutta nyt olen tässä. En tietenkään vapaaehtoisesti. Minut on henkisesti sidottu tuoliin ja kädet vedetty nippusiteellä ranteista tietokoneeseen kiinni. Luin neuvoja blokkiin, verataisiani tuntui olevan netti pullollaan. Hyviä neuvoja löytyi esimerkiksi Outi Mikkolan tekstistä Kirjoittaminen prosessina – Kirjoittamisen psykologisia esteitä ja niiden ratkaisukeinoja (PDF). Pitää palata vielä.  

Sitten myös Neuvo: Älä pelkää vaan myönnä. 

Minä: Myönnetty jo kauan sitten. Pelko on vähän vahva sana, mutta tunne on samansuuntainen, kun joku perheenjäsen on sairastunut oksennustautiin. 

Neuvo: Anna tilaa luovuudelle, poistu koneen ääreltä, vähennä stressiä jne.

Minä: Poistuin ja olen pysynyt kaukana, olen kyllä luonut kyllä paljon, mutta vain paskaa (anteeksi), tuskin se on luovuustilaa ylikuormittanut.

 Neuvo: Sulje silmät ja mieti minkälainen blokki on sinulle (muuri, aita jne.), tuhoa se viimeiseen asti.

Minä: Edessä on omat kädet, edessä on läheiset, edessä on aivot... Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää – täytyy mennä läpi. Shuih shuih viuh viuh töms töms. Blokki tule takaisin ja vie  Leijonaa mä metsästän pois! 

Neuvo: Kirjoita intuitiivisesti. Vastaa vaikkapa seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä pitäisi tapahtua, jotta voisit tuottaa tekstiä vapaammin? 2. Mikä auttaisi luomisessa juuri nyt? 3. Miltä tarvittavat taidot tai ominaisuudet tuntuisivat? 4. Miltä tuntuisi, jos olisit jo niin taitava, luova ja tuottelias kuin haluan olla?

Minä: 1. Pitäisi saada aivojensiirto tai parantua. 2. Omanarvontunne (oman arvon tunne).  3. Siltä kun nyt, mutta että joku estää (se on jonkun muun vika). 4. Ahaa, tajusin. Pitää mennä itseensä. 

Neuvo: Alenna rimaa. Aloita mistä kohdasta tekstiä tahansa, jäsentele tahtomallasi tavalla.

Minä: Alan ymmärtää. Pitänee kaivaa rima maahan. Ja ennen olen ollutkin niin kaavamaisesti etenevä, nimim. Tessa Härö-Leppälä

Olen minä tehnyt valmiiksi kuitenkin tuon kuvassa päälläni olevan villapaidan. Aloitin heti uuden neulomisen (erään asian välttelymielessä). Heppapaita on suunnitelmissa ja ideoita kuvina. Kaikki kellarin vihannekset jäätyivät pakkasilla. Harmitti niin paljon, että syytin muita. Olen keittänyt sosekeittoja, vielä kun ovat jäässä. Hiphop-opetukset ovat päässeet vauhtiin. Olen myös ottanut street-tanssin pitkästä aikaa nykärin rinnalle. Kassen kanssa suoritamme kotona 30 päivän käsilläseisonta- ja spagaattihaastetta (Sportyfeel). Olemme käyneet jälleen näyttäytymässä Helsingissä huippukirurgilla Kassen synnynnäisen kielen epämuodostuman kanssa. Uusi intohimoinen korjaussuunnitelma ja sen tarpeellisuus jäi meidän pohdittavaksi. Kaikki rauha sen suhteen. Ensin rakastettava murkkulook oikomisraudoilla ja silmälaseilla. Kepe täyttää perjantaina 14. Olisi kiva, jos joku kirjoittaisi siitä tänne. Keimo palkittiin kymmenen vuoden ansioituneesta kaluasennustyöstä Aalto-maljakolla. Tätä mä oon aina halunnu -osastoa. Otin vaasin ja vaihdoin siskon iPhoneen. Kaikki ei ehkä ihan tajunneet, miten hyvä kauppa se oli. Mulle.  

Hyvää alkanutta viikkoa.