8.8.2018

Estehyppelyä



Me olemme uineet tänä kesänä. Kierrelleet uimarantoja ja löytäneet yhden uudenkin sinilevättömän rannan. Kävimme myös minun lapsuuden uimapaikalla, lammella kallioiden keskellä. Siellä olen käynyt heinätöiden päätteeksi, koulun retkellä tai ihan muuten vain. Lampi on äkkisyvä, joten uida pitää osata. Tuppe turvautui vielä kellukkeisiin, kun uimataito ei ole ihan varmalla pohjalla.

Ufokurpitsat kasvoivat jymy-yllätykseksi syötäväksi. Kasvihuonekurkun vuosi on ollut tämä myös, mutta tomaatit eivät punastu, liekö syy niukan kastelun. Meidän vesi loppui niin totaalisesti (myös kaivosta), että jouduimme hakemaan lähteestä (puolen kilometrin päästä) vettä pesuihin, kasteluun ja eläimille. Mutta kiduttava vesistressi loppui pari tuntia kestävään sateeseen. Oikein mainio syntymäpäivälahja. ♡ 




Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, kaupunkikodissa (kaupunki ei ole totta, ennemminkin kylä- tai taajamakoti) ilmaantui laaja vesivahinko. Laajuudeltaan laajempi, kuin aluksi uskoimme tai toivoimme. Purkuun meni käytännössä alapohja hirsiä myöten, noin 1/3 koko vanhan talon lattiapinta-alalta. Keimo on tehnyt ensimmäisen viikon ja viimeisen lomaviikon aamusta iltaan töitä ja siitä eteenpäin viikonloput ja kaikki illat töiden jälkeen paria päivää lukuunottamatta. Kasse oli mukana lautapoikana. Minä olen pyörittänyt arkea ja yrittänyt tehdä siitä vähän juhlaakin lomalla oleville lapsille. Lopputyöksi pääsin maalaamaan lattiat ja eilen pääsimme jo siivoushommiin ja keittiön kasaushommiin. Huomenna alkaa minullakin työt ja muutto takaisin kotiin alkaa portaittain. Hevonen siirretään talvitalliin, lampaat menevät myös talvikotiin, kissa ja koirat muuttavat kaupunkiin ja kasa tärkeitä tavaroita. 
Tämä oli tällainen kesä, estehyppelykesä. 

Keittiön vaiheista komiikkaa sisältävä video löytyy TÄÄLTÄ.


Jippii, kasausvaiheessa.

Sain syntymäpäivälahjaksi sadetta ja perheeltäni selfietikun. Heidän mielestä tarvitsin sitä (kädet levällään ja kasvoilla kysymysmerkki). Pieneksi kostoksi kuvasin kännykällä videon Vehkosuon kanavalle aamurutiineistamme, joka sisältää tietysti paljon hidasta ja hapuilevaa puhetta in english. 



Ainakin yksi käyttötarve tikulle.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille. 

P.S. Meistä ja Vehkosuosta juttu Maalla-lehdessä ilmestynyt tänään. 

16 kommenttia:

  1. Apuuva! Lähin kiska on 14km päässä!Mun tarvii saada teiän Maalla-lehtijuttu heti nyt eikä kohta! Kyläteille pyörreymyrskyvaroitus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arvaa mitä mä tulin kateudesta vihreäks :D 6ha!

      Poista
    2. Arvaa mitä, mä oon vähän kateellinen itsellekin, kun en oikein pysty kaikkea hyödyntämään lyhyeksi jäävän kauden takia. 😅 Jatkuvasti mietin, että tulisko tästä meidän täysaikainen talo. Ehkä sitten joskus, kun lapset on jo muualla (sitten voi kyllä olla niin raihnainen, että hehtaarit jää jälleen käyttämättä).

      Poista
    3. Voin vaan kuvitella.. mullakin pyöris vaan suunnitelmat sukissa :)

      Poista
  2. Mahtava urakka ollut teillä tuon lattian kanssa, iso hatunnosto!! Ja lehtiostoksille suuntaan minäkin! :) Olette suurena inspiraationa ja uskonvahvistuksena sille että oman pienen rintamamiestalon (+piharakennus) osto vapaa-ajanasunnoksi oli mitenkään järkevää :) Videonne ovat myös ihania! Ihanaa loppukesää, t. Tanja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustavasta palautteesta. Arvostan kovasti. Tuntuu hassulta, mutta tosi hienolta, että olemme olleet inspiraationa jollekin. Onnea sinne omien haaveiden toteutukseen.

      Poista
    2. Kiitos! Haparoivin askelin päivätöiden ja neljän teinin menojen puitteissa koitetaan päästä kartalle pienen rintamamiestalon ja ladon kunnosta ja korjaustarpeista, ja samalla muistaa nauttia mökkeilystä ja maaseudun rauhasta (ettei unohdu alkuperäinen syy mökin hankkimiseen :) ). t. Tanja

      Poista
    3. Just se, pitää yrittää muistaa nauttia!

      Poista
  3. Selfietiekku. :D

    Joskus sitä kyllä kieltämättä tarvitsee, mutta onko se hankala kantaa mukana?
    Käynpä tänään kirjastossa lukemassa lehden, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää, että melkoinen turhake koko tikku, mutta komiikkaa sillä saa lisättyä kameran käyttöön. Yllättävän vaivaton käyttää. Melkein sanoisko, unohdin välillä. :D

      Poista
  4. Voi, onpa ihanaa, että löysin tämän blogin. Jotain tällaista olen etsiskellytkin. Ja se miten tämä löytyi on hauska sattuma, sain tilaajalahjaksi Maalla-lehden, jota en ole koskaan lukenut. Lehden kannen otsikot luettuani hyppäsin suoraan teistä kertovaan juttuun, ja sielläpä sitten olikin linkkiosoite tähän blogiin. Sinulla on mukava tapa kirjoittaa, musta tuli heti blogin fani. Hyvää alkanutta arkielämää teille sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että kun ilahduttavaa! Juuri tämän takia suostuin lehtijuttuun (on hieman vaivaannuttavaa olla esillä lehdessä), jotta saisin blogiin lisää lukijoita. Kirjoittaminen on ollut se minun juttu, tosin ajan löytäminen siihen hommaan on ollut viime aikoina vaikeaa, joten samanhenkisten lukijoiden saaminen on tosi hienoa. Kiitos kommentista ja siistiä, kun oli tuollainen sattumien sarja.

      Poista
  5. Voi, tuli taas niin suru olo, kun katsoin Keikun kuvia ja siellä oli Kertusta kuva. Tyttönen on niin Tupu-mummin näköinen. Suuret silmät, naurava suu.Masa-kummikin sanoi:"onpas näköinen" Tupu-mummilta jäi korvakorun osanen meille, odotan, kuin kuuta nousevaa..jospa..mutta ei..koskaan. Hän lupasi sen hakea pois..
    Terveisiä teille kaikille! t: Keikun kummi

    VastaaPoista
  6. Lisään vielä edelliseen
    mulla on muutama valokuva menneiltä ajoilta. Haluatteko, että lähetän teille?
    kummi edelleen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muistoista, ne on arvokkaita. Kyllä varmasti voisin kuvitella, että valokuvista joku ilahtuisi. Lähetä ihmeessä.

      Poista