Kirje rintamalta

Olisi niin paljon kaikkea, mutta nyt kun sitä asiaa olisi, ei vaan ehdi, kun ilta tulee heti aamun jälkeen. Siltä se tällä hetkellä tuntuu. Ja jos mikä täällä sähköttömällä asumisella on hankalaa, niin kaikenmaailman teknologiaviritykset. Otetaan yhteyksiä ja ladataan akkuja akun perään. Turhautuu pelkästä ajatuksesta ja menee mieluummin kantamaan 150 litraa vettä kasvimaalle. Nyt kuitenkin otin kirjoittaakseni (kuusenkerkkäsiirappia keitellessä). Lyhyesti, koska tietokoneen akku (46%) painaa päälle. 

Muistin muuten kerrankin kerkät ajoissa enkä vasta syksyllä – kiitos Harkin Anun tai pikemminkin Anun miehen, joka siitä muistutti facebookissa Rönnin tilalla. Eli en edes itse muistanut.

Olen viimepäivinä katsastanut laitumen lampaita varten kuntoon. Piti mennä niitä lampaita hakemaan, mutta hajosi peräkärrystä pyöränlaakeri. Sille (laakerille) oli viimeinen niitti, kun piti sementtiä jaksaa kantaa Monta-Sataa-Kiloa. Siihen korjaamiseen meni Keimolta sitten yksi työpäivän jälkeinen ilta ja viikkojrjestys nitkahti sijoiltaan. Ei voinut alkaa valaa kasvihuoneen anturaa, mennä ajamaan motocrossia saati hakemaan lampaita. Lumipalloefekti keskellä kesää. Joudumme laakereiden hajoamisesta aiheutuvasta tehtävien kasaantumisesta johtuen viettämään joulua maaliskuun 24. päivä. (Jäljellä 41%. Tästä tule mitään, kun pitää koko ajan kerkkiä sekoitella ja kommentoida kaikkien perheenjäsenten asioita.) 

Kasvimaa piti minua muutaman päivän kiireisenä. Istuttelin sinne siemeniä. Kuvan alle olen luetteloinut mitä. 

Tähän asti on päästy.

Saroissa oikealta vasemalle: valkosipuli, punasipuli, lanttu, palsternakka, mustajuuri, juuripersilja, retiisi, parsasalaatti, punasipuli, sokeriherne, punajuuri, kesäkurpitsa, nauris, ruiskukka (tulossa vielä avomaakurkku, lehtikaali, joku toinen kaali). Päädyissä: salkopapu, ruusukaali, tuoksuherne / jättikurpitsa, maissi. 

Lapset ovat lehdenhakuretkellään poikenneet naapuria moikkaamassa ja saaneet iloiseksi yllätykseksi  muutaman vanhan kuvan lainaan, joissa on jokaisessa pieni pala Vehkosuon historiaa. Pieninä palasina kuultuna talon historia on enemmän kiehtova. Ei sitä kokonaisina paloina ole tarjottukaan. Jännitystä saadaan lisää, kun viestin tuojina ovat lapset. "Sitte se sano, et niit lehmii oli kolme ja se Hilda eli jotain yhekskytvuotiaaks tässä talossa ja sen kissa on jostain ulkomailta." "Anteeksi kenen kissa?" "No sen naapurin, missä me käytiin."

(Oho, 28%. Yhteydet katkesivat, siivilöin kuusenkerkät ja tein Keimolle ja lapsille ostoslistan.) 

Kuvassa talo vielä rakennusvaiheessa, mm. yläkerran erkkeri puuttuu, mutta ikkunan kukista pävtellen asuttuna jo. Valmistusvuosi on uuden tiedon mukaan 1928. Vanha hirsirakennus erittäin liki uutta rakennusta, josta se sittenmmin siirrettiin kauemmas talon viereen oikealle puolelle. 

Kuvassa keskellä talon isäntä ja rakentaja Manne Tikander. Hän oli kertoman mukaan väkivahva mies, "kantoi tukit hartioillaan metsästä".

Kaikki kyläläiset muistavat Mannen vaimon, Hildan, persoonallisena, tomerana, sinnikkäänä ja omanlaisensa huumorin omaavana naisena. 

Kerkän keittoa on jäljellä enää tunti (akkua 21%). 

Miehet ja pojat ovat sellaisia kirjeen kirjoittajia, että joka väliin laittavat kellonaikoja. Kuusi riviä ja aikatiedoite, plim, niin ei nouse liikaa tunteet pintaan. Heitä kiinnostaa oikeastikin tuollaiset faktat, itselläni olisi puolestaan ollut – jos kirjeaikoina markkinoilla olisi ollut saatavilla – kiinnostuskiikarit kaikkia aikatiedotteita kohtaan. Enemmän tunteita vähemmän aikoja. En edes ymmärrä digitaalisessa muodossa ilmoitettua aikaa. 

Kuulostan muuten siltä, että olen joutunut lukemaan kirjeitä kasoittain, sormet pienillä paperihaavoilla. Todellisuudessa kerran yksi poika armeijasta kirjoitti. Menin naimisiin kellonajoista piittamatta. 

Tajusin äsken kirjeajoista haaveillessani, että sieltä tullaan kohta kauppasta pakastepitsat kassissa ja leivinuuni on kylmä kuin ?. Päästin uunia sytytellessä Harri-kissan sisään ja sekoittelin kerkkänestettä. Tunti jäljellä eikä siirapista tietoakaan. Ai niin, kaadoin lasiin myös viiniä. (15%.) 

Ajattelimme pistäytyä huomenna 6.6. lauantaina Maakansafest:lle. Siistiä, että kylillä tapahtuu.

Vielä 14%. Mitäs nyt? 

Yhteydet meni. En saa julkaistua. Apua, enää 6%. Happi loppuu.

xxxxxxx

En kestänyt painetta. Ankkuroin itseni tukiasemaan. Manaan puhelimen yhteyksiä, niitä ei ole. Pitäisi mennä laittamaan sauna tulille ja lapsia nukkumaan. Kuusenkerkän keiton aloittamisesta on mennyt kohta neljä tuntia. Siirapoitumista odotellessa.