2.2.2014

Putsaajamuijan tunnustus



Hei, olen Tessa ja minulla on vaikeuksia pitää sähköliesi / -uuni puhtaana.
Noin, siinä se tuli. Yritän selittää:

Me olimme pitkään sähköhellojen jatkokäsitelypaikka. Siis sellainen paikka, jonne tuodaan vanha (toimiva) uuni, kun on ostettu joku markkinoille tullut uudempi malli. Heille uusi, meille uusivanha. Säännöllisen uusimistahdin jatkuessa, laiskistuin. Putsaaminen oli turhaa, koska olimme kuitenkin vain välietappi. 

Mutta sitten tapahtui jotain; emali alkoi tummua, uunin pohjalle kertyi palanutta juustoa sekä peruna ja uuniluukun aukaisu aiheutti aina palohälyttimen kirkaisun. Liesivirta oli ehtynyt. 

Minä putsasin uunin tänään kauttaaltaan, mutta se ei tarkoita, että olen parantunut. Tämä on minun heikkous. En ole hyvä uuninputsaajamuija. 
Pidän enemmän puuliesistä ja uuneista, ne ovat lähes itsestään putsautuvia. 


Ei ole mitään jälkeen kuvia. On vain ennen kuvia. 


En voi olla yksin puutteineni. Kerro minulle sinun heikkous. Mitä lakaiset maton alle vai etkö mitään? 

Ojennan tämän haasteen anteeksipyydellen seuraaville lemppareilleni, luotan teihin kaverit:

Nonna – Apinalandia
Susanna – Susannan työhuone
Karo-Liina – Vuohenlinnan väki

Aiheesta saa kuka tahansa muukin avautua. Mitä likaisempi, sen parempi. 
Antakaa kommenttilaatikon laulaa, minä lupaan ymmärtää.


50 kommenttia:

  1. Voi luoja, mikä haaste. :D

    Meidän hella näyttäisi justiinsa tuolta, jos Sulo ei saisi kohtausta siitä.

    -Susanna, joka rohkeasti tarttuu haasteeseen viikon loppupuolella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että mihin liemeen sinut(kin) pistin. Anteeksi :) Helpottaa kuulla, etten ole ainoa.

      Poista
  2. Vuokrakämpän sauna on surkealöylyinen ja kallis lämmittää. Joten se toimii puhtaaan, viikkaamattoman pyykin varastona. Viime aikoina en ole tainnut viikata sieltä mitään kaappiin asti, saa ne sieltäkin päälle puettavaksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOO, saunoissa on monella piilotettuja pimeitä puolia. Pyykkien vakituiseen säilytykseen on kyllä verraton paikka.

      Poista
  3. Minä jaan syntisi! Luojalle kiitos puuhellasta, jolla kokkaa maittavan ruoan, lämmittää kodin ja unohtaa sähköhellan kauheudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, kiitos vertaistuesta! Puuhella ja uuni on kyllä armollinen tämän suhteen.

      Poista
  4. Tartun terapiaan ja tunnustan likaisen hellan synnin. Olen monessa muussa siivottomuudessa kehittynyt (epämääräiset pinot, keräyspaperien ym hamstraaminen), mutta tässä ei tapahdu mitään kehittymistä iänkään myötä. Ruoanlaitto on intohimoni, joten nuo kuvasi oli pelottavan tuttuja :) Vertaistuen voimaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olo tuntuu kokoajan normaalimmalta. Suuria ongelmia ei minullakaan ole muualla. Ymmärrän lieden putsaamisessa useita miehiä ja heidän suhtautumistaan moniin meille naisille tärkeisiin ja heille vähemmän tärkeisiin siisteysjuttuihin.

      Poista
  5. Mutta hei, minähän olen täydellinen... (Kääk!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin vähän pelkäsinkin. ;) Jos jotain edes; hiuksia harjassa, hiusleksut häviksissä aina, autossa bensa lopussa, sänky petaamatta, sukkaparit hukassa... Säälistä!

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Hyvä, kun joku arvostaa. Tämän postauksen myötä lähti heti yksi lukija lätkimään. Lika ei taida oikein myydä. :)

      Poista
  7. Inhhottavinta on se, että on saanut miltei uuden lieden ja saattanut sen muutamassa kuukaudessa tuohon tilaan. Yksi rasvansa valuttanut piirakka, enkä saa pintoja enää puhteeksi. Aikuisten oikeesti kerran yritin, koska oli pakko, kun kerta just asennettiin palohälyttimet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa piilee osa tätä ongelmaa. Taistelu on kauhean stressaavaa ja aikaa vievää, kun lopputulos on kuitenkin häviö. Minä nostan liesille kädet jo heti ylös. Voitit!

      Poista
  8. Juu, minäkin olen saanut ihan upouuden sähköhellan ja keittolevyt ihan järkyttävään kuntoon. Keittolevyn reunat näyttää useimmiten tolta, kuin Tessan kuvassa. Sitten joskus silloin tällöin, kun on jotain sellaisia vieraita tulossa, ettei sitä kehtaisi näyttää, käytän kauheita myrkkyjä, että saan ne siistiksi taas. Huoh...

    Uuni sen sijaan on vielä pahempi. Lasista ei melkein edes näe läpi ja pohjalla on semmoista mustaa tatinaa, että huh. Niin, kerran viime vuonna jätin sinne uuninpuhdistusainetta tallireissun ajaksi ja ajattelin sitten tullessa kätevästi vain pyyhkiä paskat pois. Aina ennen se oli toiminut. Nyt ei silti lähtenyt kaikki! Iik. Ja lasiin ei tuntunut tehoavan ollenkaan. Olen siis NIIIIN pulassa, sitten kun täältä pitäisi muuttaa ja tuo uuni on ihan oikeasti siivottava kuntoon.

    En tiedä miten saan sen uunin niin ruokottomaksi. Pöydät pidän puhtaana ja lattiat pesen nykyään kerran viikossa ja tiskialtaatkin välillä laittelen klooritilla kiiltämään vimpan päälle, mutta se uuni. Se on mun luuranko kaapissa, mutta kun se ei ole kaapissa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puhdistan säännöllisen epäsäännöllisesti Pata-Patalla lieden ja uuniluukun. Sillä taikoo myös kattilan ja paistinpannut ruskeasta jälleen kiiltävän hopeaksi.

      Poista
    2. Marrasthetics, kuulostaa ihanalta korvissa tuo teksti. Sepä vasta olisi omituista, jos olisi kaikessa täydellinen. Mitä sellaisen ihmisen pään sisällöstä sanottiinkaan...

      Anonyymi, minäkin tiedän monta tehokasta tapaa. Niiden käyttöönotossa olen vain hiukan saamaton.

      Poista
  9. Hih :) Täytyypä miettiä, en kyllä ihan heti keksi mitään törkeetä laiminlyöntiä, mut pitää kaivaa jotain jostain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin! Suuntasin tämän ihan liian tehokkaille emännille. Ei se haittaa, vaikkei ole mitään isoja paheita, pienikin auttaa minua jaksamaan ;))

      Poista
    2. Löysin just pienen siivoamattoman huoneen... 70m2 :) Kuulemisiin!

      Poista
  10. No helkkari minkä pistit, oikein bloginkaunistus-postaus pitäis tehdä! ;D. Täytyy ensin tunnustaa, että uuni on munkin akilleen kantapää mutta yritän eksiä jotain tuoreempaa juttua. Palaan asiaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä vähemmän tuore, sen parempi :D
      T: Tunnelman ja ilonpilaaja

      Poista
  11. Kiitos kunniasta. Meilläkin uuni on aivan kamala, en jaksa sitä. Yritän keksiä jonkun toisen (koska keksittävä on, olen niin siisti aina ja kaikilla tavoin... bu ha haa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, alkaa vaikuttaa siltä, että uuni on yleinen ongelma. Taidan tästä intoutuneena harkita uuninputsausmuijan uraa. Teen heikkoudestani vahvuuden.
      Koita nyt joku tosiaan keksiä, vaikka täydellinen oletkin. :D

      Poista
  12. Mullakin on tuo uuni samanlainen, liesi sentään pysyy jokseenkin siistinä. Mutta sitten muita on keskuspölynimurin putsaaminen (viivyttelen aina viimeiseen asti), pakasteen sulattaminen, jääkaapin takusen putsaaminen, ruokakomerossa olevien kierrätysjätteitten roudaus oikeille paikoilleen ja ylipäätään kaiken vanhojen mausteiden jauhojen yms. jatkokäsittely. Mutta pahin on vaatevarasto. Kaikkien jo pieneksi menneiden lasten vaatteiden ja muitten jo unohdettujen ryysyjen tyyssija. Kai vain odotan, että ne häviäisivät itsestään. Monesti ollaan mietitty isännän kanssa, että siinä olisi oivaa tulipalomateriaalia... Pitäisi ryhdistäytyä. Mutta kumma kyllä, meillä on yleisesti ottaen ihan siivon näköistä. Kaikki paheet on piilossa. Mitähän se Freud sanoisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä juttu, että nuo kaikki keskuspölynimuria lukuunottamatta (kun sitä ei ole) on mun paheita. Ihan täsmälleen. Enkä edes ajatellut niiden olevan olemassa, ennenkuin listasit ne. Ne on vielä tehokkaammin piilossa, kuin uuni. Edelliseen kommenttiin viitaten, voin tämän myötä laajentaa toimenkuvaani.

      Poista
    2. Tämä oli kyllä kokonaisuudessaan niin lohdullinen postaus ja kaikki kommentit siihen päälle! Taas kerran tuli todistetuksi se, että monet ilmiöt ovat yleisempiä kuin ikinä uskoisikaan :) Sulla on varmasti asiakkaita, jos toimenkuvasi laajentuu ;)

      Poista
    3. Vanhat/vanhentuneet ruokatavarat ei enää meillä pesi, kun niissä pesi... Pari kertaa ilmaantui pieniä mustia häröjä, voi apua, melkein hermoromahdus. En osta luomujauhoja tuosta syystä.

      Poista
  13. Mun mies kutsuu garderoobiani mysteeriksi nimeltä vaatekaappi. Lisäselityksiin ei liene tarvetta :D

    *huokaus*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah. Ei ole helppoa meidän elämä. *toinen huokaus*

      Poista
  14. Uunin putsaus on kyllä minunkin akilleenkantapääni. No en tosin ole mikään siisteyden perikuva muutenkaan. Valitettavasti. Mutta uunin siivoamista inhoan, varsinkin kun siellä on edellisten omistajien pinttymiä jotka eivät kuitenkaan lähde pois. Eli yhtä hyvin voi aiheuttaa lisää likaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, edellisten pinttymät on pahoja. Uuuh mama. Silmät kiinni vaan ja lisää tavaraa uuniin. Meillä kävi niin onnekkaasti, että uunista paloi lamppu (sekään ei ehkä kestänyt sitä käryä), mutta siis nyt ei häiritse pinttynyt lasi ja se ettei sen läpi näe, kun on pelkkää mustaa vaan siellä sisällä.

      Poista
  15. Minä tunnustan, että tuulikaapin hiekkaa keräävä matto todellakin KERÄÄ hiekkaa... Kerran kuussa noin lapiollinen lähtee, jos niinkään usein muistan tyhjentää maton alusen. Kas lattiassa on kuoppa sillä kohtaa, niin se kerää vieläkin paremmin. Nyt toki tulee vähemmän kun lumi armas tuli. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sen kuopan puhkaisis ulos asti ja laittais siihen ritilän tilalle ja matto päälle, niin loppuis sekin vaiva. Joku laatikko vielä sinne alle, niin saa hiekoittaa pihaakin siivilöidyllä hiekalla. Ideaa saa käyttää :D

      Poista
  16. ♥ Ihana postaus! Käytitkös lieden puhdistukseen sokeripalaa? Uunin puhdistus on kyllä niiiiiiin ärsyttävää puuhaa. Meillä se puhdistetaan yleensä ennen joulua ja sen jälkeen se sotketaan kinkun rasvoihin ja jouluruokiin... Pakastinkin on ärsyttävä kapistus, sen sulattamisen muistaa vasta mansikoita pakastaessa kesän lämpimimmillä helteillä. Heikoin lenkki on kuitenkin kaappeihin menevät pyykit. Niitä kannetaan yläkertaan puhtaan pyykin koreissa ja kun ne loppuu, niitä kannetaan pinoissa lipastojen päälle. Sieltä sitten kaivellaan puhdasta pyykkiä ja kun joskus joku kaipailee koreja, voivat pyykit päästä oikein vaatehuoneeseenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sokerilla putsannut kyllä. Se sopii minun mentaliteettiin – kun pala on lopussa, homma on tehty niiltä osin. :) Pakastin on kyllä aikamoinen riesa. Vaatisi sen osalta jotain säännöllisyyttä, mutta se on kauhean hankalaa...

      Meillä on sama juttu, että pyykki pitää kantaa yläkertaan. Minä yritän helpottaa hommaa niin, että viikkaan pyykit suoraan narulta jokaisen omiin pinoihin ja otan aina pinon silloin tällöin mukaan kun olen menossa ylös. Helpottaa tietty, kun on kodinhoitohuone, jonka pöydällä pinot majailee.

      Poista
  17. Voi Tessa! mä kyllä tiesin ilman tunnustustakin sun uuniheikkouden...Ja se on kyllä täällä huushollissa ihan samannäköinen (no nappulat kyllä kiiltää kun ne on helppo pestä), mut muuten joo. Tänäänkin T kysy et mikä käryää keittiössä kun lämmitin karjalanpiirakoita uunis.. ei mikään(vastasin) siis uuni vaan ja ne palaneet ruuat siellä pohjalla :)) ja sekin pätee täällä huushollissa että ollaan nytkin roudaamassa tänne T:n vanhempien vanhaa hellaa/uunia kun heillä tietty kaikki hienouskiertoilmainduktiot käytössä (monet jaksaa sitä ihmetellä miks meillä "isolla" perheellä tollanen vanha pieni rämä) eli en jaksa tuota nyt puunata kun kohta saadaan uusi (ollaan oltu hakemas sitä puolivuotta, hih). Eli jaan paheesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhih, se on kyllä heikkous, joka on ollut ja pysynyt. Keimo tuossa mulle eilen huomautti, että hän on kyllä uunin kerran putsannut ja paljon paremmin kuin minä nyt. Jotenkaan ei tullut ollenkaan sellainen olo, että haluaisin tässä lajissa olla parempi. Olen ihan älyttömän tyytyväinen, jos JOKU sen putsaa vaikkapa kolmen vuoden välein.
      Onnea uudelle hellalle. Tuollaiset siirtohommelit vaatii aina pienen potkun persuksille.

      Poista
  18. Kiva postaus! Yleensä kun lueskelee blogeja kaikkien kodit vaan kiiltää puhtauttaan ja olen monesti miettinyt että kyllä on huuhaa juttua. Minä itse en juurikaan sisätiloissa viihdy ja sen näköistäkin sitten on..sekamelskaa. Ikkunanpesu minulle se pahin, ei viittis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että, pitikin mainita tuo ikkunanpesu. SiinäKIN olen huono. Näiden kommenttien myötä olen tullut siihen tulokseen, että en olen...tuota noinaaniin, aika...sanotaanko, että rento emäntä. Minäkin katselen mieluummin maisemia pihalla, en ikkunan läpi.

      Poista
  19. Olipas ihana postaus ynnä kommentit, aivan tässä huojentuu. Silloin, kun on ollut sähköliesi, se on näyttänyt tuolta, mutta nyt on onneksi vain puuhella. Siinä on sekin hyvä puoli, etten voi leipoa. Kyllähän minä muuten, mutta se uuni...
    Sähköllä toimiva pöytägrilli sen sijaan on, ja se näyttää täydellisen järkyttävältä.

    En minä kyllä oikein viitsi muitakaan siivous- ja puhdistustöitä tehdä. Lattiat ovat usein haravoimatta ja tiskit tiskaamatta. Läjiä on kaikilla tasoilla. Käytämme tässä huushollissa NASS-arkistointijärjestelmää (Nearest Available Surface System).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan! Huojennun huojentumistani kommenttien myötä, vaikken ole tästä painetta kovasti ottanutkaan. Silti on niin kiva lukea, että muillakin on samanlaista järjestystä tärkeyksissä. Tosin varmasti suurin osa niistä hiljaisista lukijoista miettii, että voi järkyttävää miten likaista.

      Poista
  20. Tessa, minunkin hella oli joskus tuollainen, kunnes siirryin keraamiseen liesitasoon, se on helppo pitää puhtaan. Mutta se uuni, täysi katastrofi. Puuhella ja leivinuuni ovat vain niiiin paljon helpompia sen putsauksen kanssa joten fanitan niitä minäkin. Lisää likaisia salaisuuksia löytyy sängyn alta villakoirien muodossa tai katosta roikkuvista hämähäkin seiteistä. Kynttilän luoma valo on kiva kun kaikki salaisuudet jää varjopuolelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keraaminen olisikin...
      Ai vitsi noita hämähäkinseittejä. Arinko niin kivasti niitä valaisee. :/

      Poista
  21. Meillä pahin paikka on myös uuni ja toinen mihin en edes uskalla vilkaista on saunan lauteiden alle... En ole vilkaissut sinne kolmeen vuoteen. Kohta olisi varmaan syytä... puistatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sinne ei päivä paista. Parasta pysyä poissa. Kääk!

      Poista
  22. Miltei kaikkien jo mainittujen lisäksi siivouslaiskuuteni ällötyksen huippu on varmaankin pihagrilli. Sitä ei viime kesänä edes käytetty, koska kukaan ei jaksa puhdistaa siitä parin vuoden takaisia grillausroippeita. Sillä ne muhii, luultavasti homeessa...*yök* :P
    Mies jo ehdotti että ostetaan uusi grilli. Voisi olla helpoin vaihtoehto. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ni, nyt mentiin jo pihalle. Paluuta siistin ihmisen elämään ei enää ole! Facebookiin ilmoitus, että annetaan grilli...ja hiilet.

      Poista
  23. Ihana! Meillä on tuollainen hella myös. Olin joskus jätskikioskissa töissä, ja siellä oli toisinaan melko sotkuista. Omistajat sanoivat kannustavasti, että töitä on riittänyt, kun paikat eivät kiillä, hiljaisina hetkinä ehtii jynssätä. Ajattelen, että niin täällä meilläkin. Hiljaisia hetkiä on harvoin, ruokaa laitetaan kovasti, ja se näkyy. Tädiltäni sain vinkin, että nuo hellanappulat irtoavat veitsen kärjellä, irrottelemme niitä toisinaan tiskikoneeseen puhdistumaan. Uuni on meillä kamalassa kunnossa myös. Ja liesituuletin, sain siitä nuhteita huoltomiehiltä. En ollut koko konetta edes muistanut. Pyykkihuoltokin on yksi murheenkryyni, pesutilat ovat alakerrassa ja vaatekaapit yläkerrassa. Puhtaat pyykit usein rappusilla.

    Ja ylipäätään hiukan kaikkialla on epämääräisiä kasoja ja pinoja. Niiden takia siivoaminen hankalaa, kaikki ovat tärkeitä pinoja ja jos niitä alkaa siirrellä oikeille paikoille, en löydä enää mitään tärkeää, kaikki on hukassa.

    Mutta mikroaaltouunia joku on jynssännyt niin, että säätönappulan ympäriltä ovat asteet kadonneet.

    VastaaPoista
  24. Minä yritän pitää sähkölieden pintapuolisesti jotenkin puhtaana, mutta silti hellanlevyihin ja saumaan jää tuota ruskeaa töhnää, joka ei lähde oikein mitenkään. On kokeiltu patapataa, sokeripalaa ja vaikka mitä. Olen aina ihastellut niitä, joilla on putipuhtaat hellanlevyt, että miten ne sen oikein tekee. Miten heillä emalin ja hellanlevyn välinen saumakin on niin puhdas.

    Uuninpuhdistajana sen sijaan olen surkea eikä meillä uunia ole putsattu pitkään aikaan, koska lamppu oli pitkään sammunut, eikä sinne edes nähnyt sisälle, täytyykin ostaa tuota patapataa ja ihan mekaanisesti putsata uuni.

    Keraaminen liesi olisi ihana, olisi aina siisti. Ovat nämä perinteiset hellat huonosti suunniteltujakin, kun mahdollistavat tuon helposti likaantumisen.

    VastaaPoista