Tiistai torstai

Vesi on loppu kaivosta. Kesän kuiva jakso oli sille liikaa. Onneksi riitti kesän, muuten olisimme olleet pulassa. Juomavesihän tulee lähteestä, joten olemme sadeveden varassa vain pesuveden kannalta nyt kun kanat ovat ainoita juotettavia eläimiä. 

Kärpäset ovat taas palanneet joukolla yläkerran auringossa lämpeneviin ikkunoihin. Illalla saa lakaista niitä ikkunan väleistä ja lattialta. Näyttää olevan vuosittainen ongelma, kärpäset heräävät auringon lämpöön tai sisältä karkaavaan lämpöön ja ryömivät raoista sisälle. Saattavat olla jossain rakenteissakin.

Puutarhasta riittää korjattavaa. Söimme ruusukaalista yhden pastaruuan – hyvää, kuten arvata saattaa. Osassa on mato ollut nakertelemassa, mutta lopputulos on parempi kuin luulin. Tomaatit otin vihreänä sisälle kypsymään. Josko tekisi osasta vihreää hilloketta tai jotain vastaavaa. Vihreän tomaatin sanotaan perunan lailla sisältävän haitallisia glykoalkaloideja, joten suuria määriä ei kannattane syöpötellä. Leikkopapua tuli paljon, nyt 4 litraa ryöpättynä ja pilkottuna pakkasessa, pari litraa syötynä ja eteenpäin lahjoitettuna. Se ei ehtinyt paleltua onneksi. Iso sato myös palsternakasta ja juuripersiljasta (olen toistanut tätä jo väsymiseen asti, ehkä vähän kehuskellen). Maa-artisokasta tein keiton. Sitäkin riittää, mutta kannattaa nostaa vain tarvittava määrä, sillä se pehmittyy nopeasti. Keimon perunamaalla menestys ei ollut ihan toivottu. Pientä tervettä kilpailuasetelmaa maidemme välillä havaittavissa.

Syksyn viikonloput tuntuvat olevan tapahtumia täynnä. On juhlia, matkoja, kyläilyä, tapahtumia ja lauantain koulupäiviä. Kovin rikkonaisen viikonlopun vietto Vehkosuolla ei ole niin mielekästä pakkaamisineen ja siirtymisineen, kuin kokonaisen ja ehjän. On punnittava järjellisestikin varsinkin nyt kun lämmityskausi on alkanut. Jäädäkö kaiken ylellisen ääreen, vai… Ainakin vielä on asioita, minkä vuoksi haluaa siirtyä; liedellä valmistetun pikakahvin hörppiminen viileässä keittiössä, kynttilän valossa saunominen, peittojen alle sänkyyn kaivautuminen, herkkujen mutusteleminen ja sarjojen tiiraileminen läppäriltä yhdessä iltaisin, usvaiseen aamuun herääminen, hitaan aamiaisen valmistaminen, metsän haistaminen ja resuisten, mutta onnellisten lasten touhujen katseleminen.

Metsästä saaliiksi hirvikärpäsfarmi.

Salaattiherkut kanoille.

Vaikka viikko on jo torstaissa, olo on vasta tiistain.