Tapahtumaketju lähti kuvan palovammasta, jonka Keimo sai kiukaan luukusta pimeässä saunassa hapuillessaan. Kehotin laittamaan kuusenpihkavoidetta, jota olin saanut Leenalta tuliaisiksi ja jota olin jo menestyneesti käyttänyt yhteen avohaavaan. Hetken epäiltyään, Keimo alkoi hoitaa vammaansa voiteella. Parin päivän hoitokuurin jälkeen aloin huolestua, että voide loppuu sitä menoa.
Tuli idea, että sitä voi valmistaa itse. Netistä löytyy lukuisia versioita – siispä resepti tehtiin niitä soveltaen itsellemme sopivaksi. Tämä meidän on melko tujua, sillä kaupan valmisteissa pihkan osuus on yleensä vain 10%.
Pihkankeruureissulta tuli pikaisella kierroksella pari litraa kuivakkaa pihkaa, joka kuumennettiin hellalla lisäten joukkoon kasviöljyä notkistamaan koostumusta. Keitosta sekoitettiin tauotta. Seuraavaksi karsittiin roskat kaatamalla seos harson läpi purkkiin ja lopuksi joukkoon lisättiin vielä hunajaa, jotta voide tulisi hieman kiinteämmäksi.
Suhdeluvut olivat kutakuinkin seuraavat:
5 dl pihkaa kokkareina
2 dl kasviöljyä
1,5 dl hunajaa
Nyt metsässä on pihkankeruuseen tehty yksi kokeilukuusi, johon on tehty v:n muotoiset viillot ja alle asetettu pussi pihkaa varten. Saattaa olla, että ystävillä ja sukulaisilla on pihkainen joulu tiedossa.
 |
| Tuliaisia talliin |
Mahtaa olla hyvänhajuista tököttiä.
VastaaPoistaHyvää se on, siis jos pihkasta tykkää. Tosin keittelyn myötä koko kämppä oli niin voimakkaan pihkan hajussa, että meinasi jo alkaa kyllöittää. Siihen liittyi myös se pieni etova olo, joka jäi sen oman haavan hoitamisesta muistiin.
PoistaNiin mahtavaa, niin mahtavaa.
VastaaPoistaHuraa! Niin minustakin.
PoistaKiitos! Ehdottomasti menee kokeiluun..muutenkin olin kuusta kaatamassa, nyt tää homma tehdään ennen sitä :)
VastaaPoistaNyt on hyvä tilaisuus. Ja homma on helppoa, kun siihen vain ryhtyy.
PoistaSiis mitä?? Keijo kuitenkin suostui hoitamaan vammaansa "minä mitään siihen tartte muuta ku suolaa ja multaa hieron" -ajattelun sijaan. :D Mahtavaa että teitte sitä itte, hyvältä näyttää! Auttoiko hyvin?
VastaaPoistaEi se ihan helpolla sitä laittanut. Monta tuntia kärvisteli ja sitten lopulta laittoi. Ilmeisesti se auttoi, kun sitä piti alkaa tehdä lisää.
PoistaMeillä on tehty vuosikymmeniä itse pihkavoidetta haavoihin. Hyvä te!!! :D
VastaaPoistaTämä onkin taas yksi niistä asioista, mitä ihmettelee jälkikäteen, että miksei aiemmin ole tehnyt.
PoistaJa hyvä te!!
Vau! Kiitos tästä, tuota on kokeiltava. Millä tavalla valutitte tai hankitte kuusen pihkan?
VastaaPoistaEnsimmäinen erä haettiin vanhoista kuusen haavoista keräämällä. Pihka oli kovaa kökkärettä, mutta notkistui kuumentaessa. Nyt on kokeilussa pussiin valuttaminen puuhun tehdyn haavan kautta.
PoistaHieno idea! Tätä täytyy itsekin kokeilla.
VastaaPoistaHyvä, ei muuta kun tekemään. Kuten sanoin, aika simppeli homma.
PoistaMä sain kiehuvaa kiisseliä käsivarrelleni taannoin, niin että iho hävisi ihan tarpeeks isolta alueelta. Tärisevin käsin yritin siihen heittää pikaisesti (kylmän veden jälkeen) niin paljon hunajaa kuin pystyin ennen päivystykseen menoa. Siellä ihmettelivät, miten ihmeessä se oli niin "hyvännäköinen" vamma, ei ollut vamma levinnyt pahasti. Hunaja hunaja hunaja, mutta että pihkakin!
VastaaPoistaHunajaa on meilläkin käytetty tallissa hevosiin ja ihmisiinkin myös jo pitkään sen antibakteerisen ja parantavan voiman takia. Pihka tekee siitä vielä tehokkaamman. Pihkaahan käytetään jo melko laajasti ihan lääketieteellisessä sairaanhoidossa ja hyvin tuloksin.
VastaaPoistaMekin tehtiin tuota, hieman eri reseptillä tosin, mutta on se sitten hyvää ja tehokasta ja mikä tuoksu :) Laitoin lisäksi omaa mehiläisvahaa, jossa seassa hieman hunajaa, sen avulla tuli juuri hyvä koostumus, lahjaksi meinasin minäkin tehdä tuota :)
VastaaPoistaVahaa suositeltiinkin monessa ohjeessa. Tekee varmasti voiteen kiinteämmäksi ja ehkä helpommin käsiteltäväksi.
PoistaTosi riittoisaa voidettahan tuo on, pienikin purkki riittää pitkäksi aikaa. Hyvä te!
Parísenkymmentä vuotta metsurina työtään tehnyt tuttavani kehui taannoin pihkan olleen parasta ensiapua ja hoitoa pieniin haavoihin ja ja työssä sattuneisiin nirhaumiin, ötökänpuremiin ja kuivuudesta halkeileviin sormenpäihin.
VastaaPoistaTäytyy olla faktaa, jos metsuri näin sanoo.
PoistaMikä mainio joululahjaidea! Onko tietoa, kauanko voide osapuilleen säilyy eli kannattaako sitä tehdä isokin satsi kerralla varastoon?
VastaaPoistaEi hajua, kuinka kauan säilyy, mutta ainesosat huomioonottaen, säilyy pitkään. Voisin kuvitella, että hunajan säilymisaika olisi sama.
PoistaIlmeisesti palovammat ovat nyt tämmöisten blogimiesten hittijuttu, koska tuolla ylhäällä kommentoinut herrahenkilö meni sitten lisäämään puita kiukaaseen ja poltti kätensä siinä samassa. Eilen se sanoi mulle, että näitkö, kun olivat Vehkosuolla tehneet pihkavoidetta itse. Nauratti, että nytkö se lähtee kaupungin metsään, kuten lähtevät kauppaan ne, jotka inspiroituvat blogivaatteista ja blogihuonekaluista. Ei lähtenyt, jäi kotiin. Ehkä tänään se laittaa siihen räpyläänsä jotain muuta, kuin sahanterää ja vaneripölyä.
VastaaPoistaKohta pyydetään teitä lehtihaastatteluihin, uuden blogi-ilmiön, itse tehdyn pihkavoiteen tekijät Vehkosuolta.
Sitä ryhdytään heti huolimattomiksi, kun tiedetään, että parannuskeinoja löytyy.
PoistaOma metsä on melko iso etu pihkavoiteen valmistuksessa, mutta teidän pitää huudella metsänomistajatuttaville, josko saisi pihkaa käydä keräämässä jo vaurioituneista puista pihkavoidepalkkkiolla. Tai sitten mennä hakkuupaikoille maanomistajilta kyselemään. Keinot on monet, sano mummo, kun kissalla pöytää pyyhki.
Niin, mistä sitä tietää millainen ilmiö tästä syntyy. Ei taida kuitenkaan ihan avokadopastan vertainen ilmiö tulla, kun ei ole puhtaasti oma reseptikään eikä minkään sortin kosintaa suoritettu.
No mutta, tuo pihkahan voisi olla kotimainen versio aloe verasta. Minä kun teurastan keittiössäni kasvavaa aloe veraa haavoihini tarvittaessa, mutta tommonen kotimainen pihkavoide olis kyllä semmoista "lähivoidetta"...
VastaaPoistaAloveraa meilläkin on tungettu tähän asti kaikkiin mahdollisiin vammoihin. Kuusenpihka on tosiaan kotimainen vastaava rohto. Suosittelen.
PoistaApteekista olen Abilaria joskus ostanut. Pieni tuubi ja kallista ja ihan turha ostos kun tekee itse! Kiitos ohjeesta ja taas voi todeksi todeta että oppia ikä kaikki!
VastaaPoistaHintahan se meilläkin ajoi tähän itsevalmistuspuuhaan. Enkä missään nimessä tarkoita, että kaikkien tulisi nyt alkaa itse valmistamaan voiteita, jokainen tekee sen, minkä katsoo maksavan vaivan.
PoistaMinä tein itse pari vuotta sitten po. pihkavoidetta, ja hyvin on pelittänyt. Säilyvyydestä en tiedä, mutta oma valmisteeni tuoksu on tujua ja toimii vielä aivan moitteettomasti.
VastaaPoistaPykimät, kantapäitten halkeamat ja jalkapohjien ja kämmenten kovettumat hoituu tosi hyvin. Suosittelen, kannattaa kokeilla.
No ehdottomasti, kun tarvetta tulee. Se toimii jokapaikan korjaajana.
Poista