Multaan upposi kolme eri tomaattilajiketta, paprika, purjo, ruusukaali ja lapsille kesäpaivänhattu. Ne itää hurjan nopeasti. Kevät on jo muka.
Sain villapaidan valmiiksi. Se oli melkein vuoden projekti. Olen helpottunut, kun vapauduin sen tekemisestä viimein, vaikka tulos oli keskinkertainen. Nyt neulon pipoja kuin kaunokirjallisuutta pitkään kestäneen opiskelun palkinnoksi.
Lapset istuvat seuraani ja tekevät lankajäämistöstä "kauppaan tuotteita". Kasse innostui virkkaamisesta nyt oikein kunnolla. Hänellä on "Prätsien pipotehdas" ja Tuppe sormivirkkaa kaulaliinoja. Erimainio iltapäivän nollaushetki.
Hienoa, että sait villapaidan tehtyä...kova homma..:)
VastaaPoistaTuollaisen lastenkanssa touhuilun, sanoisin olevan sitä laatuaikaa3
Varsinkin tämä villapaita oli työn takana, motivaatio-ongelmia. :)
PoistaKutominen ja virkkaaminen on parasta laatuaikaa, vaatii vaan hiukan kärsivällisyyttä saada ainakin isommat tuotokset valmiiksi.Mulla on yleensä kesken monta työtä yhtä aikaa ja vielä muutama suunnitteilla, se suunnitteluvaihe on kanssa osa viehätystä :)
VastaaPoistaSuunnitteluvaihe alkaa minulla melkein jo samalla, kun aloitan uutta (mietin päässä jo uutta). Se on tosiaan kyllä kivaa; värit, mallit, kenelle jne. Olen pakottanut itseni yhden työn politiikkaan, muuten jää kesken. Nythän sitten tein samalla pipoja, siksi paita kesti ja kesti ja kesti.
PoistaToi oli hauska vertaus " kuin kaunokirjallisuutta pitkään kestäneen opiskelun palkinnoksi".
VastaaPoistaJokainen tekee käsitöitä omalta tasoltaan, hieno kimppa.
Sormivirkkauksessa ei ainakaan työväline pääse taukojen aikana hukkumaan:)
Sormivirkkaus on kiva tapa aloittaa. Minä en ole periaatteessa mikään maailman kärsivällisin lasten ohjaaja (kun kyse on omista lapsista), kun teen itse jotain ja joudun keskeyttämään jatkuvasti. Mutta se on sen arvoista, kun homma alkaa luistaa heillä omatoimisesti ja pystytään kaikki keskittymään omiin töihimme. :)
PoistaOnnittelut villapaidan loppuun saattamisesta! Muistaakseni joskus kommentoin jotain, että olen minäkin aloittelemassa villapaitaa. No, en ole aloittanut vieläkään… Ja siitä tosiaan taitaa olla melkein vuosi aikaa. Mitenhän sitä oikein oppisin neulomaan niin, että en saisi niskojani suunnattoman jumiin. Virkkaaminen on ehkä enemmään mun juttu.
VastaaPoistaIhanaa, siellä on viljelyshommat alkaneet! Minäkin ajattelin tällä viikolla aloitella. (Lähipiirini olen jo kyllästyttänyt kasvimaahuokailuillani. Sitä kun ei ole vieläkään.)
Kiitos! Sinulla taitaa olla muutakin tekemistä ja ajateltavaa juuri nyt. Aikansa kutakin, otat sitten myöhemmin sen "kevyen kirjallisuuden" esille.
PoistaPitää löytää joku yhtä hurahtanut kasvimaaintoilija, niin ei puhe tylsistytä kumpaakaan osapuolta :) Tai sitten tilität täällä, minua kiinnostaa.