Lasi puoliksi täynnä

Heräsin tänään kahdeksan maissa. Siis vasta. Yleensä herään paljon aiemmin, kun Keimo lähtee töihin. Tietenkin nukahdan uudestaan sitten kun lampaat ja kukko ovat vaienneet. Mutta tänään normaalista poiketen minä nukuin, 

sillä Keimokin nukkui. 

Mietin, että hassu hölmö hupsu höperö pikku aasi ei ole kertonut, että loma alkaakin jo tänään. Se loma, joka alkoi ehkä viikko sitten tai ehkä viime maanantaina ja alkaakin ehkä ensi maanantaina. Niin tänään.

Venyttelin, tuijottelin ulos, haistelin avonaisen ikkunan kautta hulmahtelevaa aamua ja haaveilin tulevasta päivästä. Katsoin uudestaan kelloa, kahdeksan, join vettä hiljaa lasista, käänsin kylkeä ja piirsin miehen selkään. Syvää unta. Piirsin uudestaan ja vähän ravistelin olkapäästä (siis piirtelyynhän kuuluu herätä). Kysyin verkkaisesti ja muodon vuoksi tajusin jo -äänenpainolla, että monelta olet menossa töihin. 

Seuraavat kolme minuuttia kuluivat seuraavasti:

– Mitäh, paljon kello sit on?

Rykii itsensä puoli-istuvaan asentoon hamuillen samalla puhelinta.

– Kahdeksan.

– No voi v... tää puhelin on taas sammunut. 

On jo tässä vaiheessa pukenut työhousut jalkaan ja pukee nyt päällyspaidan, kiroilee samalla vielä kaksi kertaa, ottaa puhelimen ja kävelee ulos. Lasken sekunteja 1, 2…48, auto käynnistyy ja ajaa pois. 

Haistan aamun sijasta vaatekomeron* joka haisee takapuolelle, siis anukselle. 

Turhia aasinsiltoja käyttämättä eiliseen ruokaan. 

Omasta maasta punajuurta, juuripersiljaa, sokeriherneitä ja salaattia. Vähän kuullotusta, öljyä, mausteita ja keitettyjä täysjyvänuudeleita. 

Kesäruokaa.

Niin vielä, että ihan hyvä, että meni Keimo tälläkin viikolla töihin. Eilen, tiistaina hän pääsi työmatkallaan avustamaan tienpientareelle synnyttävää nuorta naista, joka kuskeineen oli jäänyt samaiseen tietyöpysähdykseen "odottelemaan" kaistan vapautumista. Paikalle sattui jonkun alan lääkäri, joka ehti ottaa juuri ja juuri kopin vauvasta. Keimo rauhoitteli (ehkä)isää ja ohjaili liikennettä. Nopea ja sekava tilanne näytti päättyvän hyvin, kun viimein hätäkeskuksen kymmenen minuutin jonotuksestakin pääsi läpi ja ambulanssi saatiin ajamaan tuoretta perhettä vastaan. On siinä melkoinen tarina kerrottavaksi. 

Onnea myös T & H:lle tytöstä. Taisitte ehtiä oikeaan osoitteeseen.

* Vaatekaapin hyllyt on tehty jostain koirankusemasta levystä.