25.9.2013

Tikanderin linna

Navetan rapuilla Kasse syksyllä 2012. Kuva: Keimo

Sain vihdoin skannatuksi artikkelin Kovolan Sanomista vuodelta 1974 (19.1.1974 – N:o 17 – 8), jonka sain Tikanderin Mannen lapsen lapselta hänen piipahtaessa Vehkosuolla. 

Tikanderin suku on tunnettu puutöistään ja kirjasta Iittiläisiä puuseppiä (L. Sammallahti, SKS 1996)  löytyy kymmenisen sivua Mannen isän isän, Taavi Ticcanderin, joka tunnettiin paremmin nimellä "Härkälän nikkari",  taidokkaista puutöistä (s. 66-76).  Ja kuten lehtiartikkelissakin mainitaan 
Härkälän nikkarin huonekalujen tyyli tuli sittemmin niin tunnetuksi, että paikkakunnan muutkin nikkarit jäljittelivät sitä. Sen vuoksi onkin vaikeaa varmasti sanoa, onko jokin esine hänen tekemänsä, vaiko jonkun toisen. Vain silminnähtävästi heikompo työ pn ehkä ainoa todiste siitä, että esine ei ole hänen käsialaansa. Olisi ollut mainio asia, jos hän olisi ymmärtänyt varustaa valmistamansa kalut nimikirjaimillaan tai vissillä puumerkillä. 

Vehkosuolla asunutta Tikanderin Mannea kutsuttiin isän isän tittelin mukaisesti "Nikkarin Manneksi" vaikka hän olikin jo toisen polven muurari, eikä puuseppä, kuten isän isänsä vielä oli. 
Käsitykseni mukaan Manne rakensi ensimmäisen vaimonsa, Aleksandra Abrahamintytär, naituaan hirsitorpan (joka nyt siis minun ateljee!) ja raivasi maat pelloiksi "viraapelityönään" muurarintyön ohessa. He saivat viisi lasta. Sittemmin Aleksandran kuoltua, Manne otti toisen emännän, Hildan, jonka kanssa hän rakensi kaksikerroksisen tiilitalon. Heille syntyi kaksi lasta. Manne kuoli kotonaan Muikkulan Vehkosuolla 9.12.1952. Vielä vuonna 1974, lehtiartikkelin ilmestyttyä, Hilda asui Vehkosuon tilalla iäkkäänä (85 vuotiaana ilman sähköä, juoksevaa vettä ja puhelinta!).

Minä haluisin kovasti tietää, miksi talossa on kaksi erillistä asuntoa. Minulle on kerrottu, että Tikanderin veljekset rakensivat yhdessä talon, mutta asuivatko he yhdessä? Olen kuullut, että Mannen veli (Paavo?) oli kenties rakentamassa, mutta asui kuitenkin itse omalla pienellä tilallaan Taasiassa. Haluaisin tietää myös, mihin tarkoituksen kellarikerroksen huonetta on  käytetty. Itse olen arvioinut sen olleen taloushuone maidon, lihan yms. käsittelyyn. Ja mitä eläimiä navetassa on ollut. Ainakin kaksi lehmää parressa, lampaita, hevonen? Entä mitä pellolla on viljelty? Entä missä tarkoituksessa tilalta lohkottu "lärvätsalon" tupa on ollut?

Ennenkaikkea olen kuitenkin todella onnellinen, että olen saanut haltuuni niin paljon merkittävää historiaa. Kunnioitan suuresti sitä työtä ja siihen uhrattua aikaa, jota Vehkosuon pikkutilan pystyttäminen on vaatinut.


Pahoittelen artikkelin huonoa laatua. Avaa kuva uuteen ikkunaan ja suurenna, niin saat tekstistä paremmin selvää.



6 kommenttia:

  1. Voi, jotenkin niin koskettavaa... Olet Tessa todella sitkeä sissi kun jaksat selvittää niin perusteellisesti paikkanne historiaa ja yleensä kaikkea mihin lähdet mukaan. Nyt on teidän vuoro vaalia, ja olette vaalineetkin, tuota maisemaa.
    Olette tehneet upean löydön jonka vaalimista on vamasti mielekästä jatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, vaikkei tuo selvittäminen vaadi minulta mitään ponnisteluja. Mielenkiintoista tietoa, jota imen tilanteen tullessa.

      Poista
  2. Luin jo eilen tämän postauksesi (Jovelassa, kahteen kertaan, 2 teekupillista, 20 kynttilää ympärillä, lämpöä sisällä +10C ;D) ja nyt vielä kertaalleen aamusella (kuppi teetä, ei kynttilöitä ja lämpöä +18). Taloremppaajien talojen historiat on mulle aivan supernannaa luettavaa. Uppoudun tarinoihin ihan totaalisesti! Kiitos hirmuisen mielenkiintoisesta postauksesta. On iso ilo saada tutustua myös Vehkosuon historiaan sen lisäksi, että saa seurata sen uutta elämää.

    Huomaan itsessäni samaa, mistä tuossa lopussa kirjoitit. Mitä enemmän saa tietää talon historiasta, sen enemmän sitä kunnioittaa ja samalla paikkaan kiintyy uudella tavalla. Ymmärrän hyvin joitain perinnekartanoiden haltijoita, jotka tekevät paikan säilyttämisestä itselleen elämäntyön.

    Vehkosuon onneksi teidän polkunne kohtasivat. Sillä ei ole enää mitään hätää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun ajatelet noin - se kuulostaa mukavalta. Kyllä nuo vanhat jutut vie mukanaan ja syventää olemista ja auttaa tulevaisuuden ratkaisujen tekemisessä. Onneksi meitä "hulluja" on olemassa, eikä kaikki halua vain pelkkää uudistusta.

      Lämpimämpiä kelejä odotellessa :)

      Poista