 |
| Keimo teki portin |
 |
| Viimeisiä raivauksia |
 |
| Ladosta löytynyt vanha portti (ja huikka). |
Viikonloppu meni pitkälti samalla kaavalla. Kuvin sen osoitan. Kepe näytti iloisella naamalla, että trampoliini oli nappi valinta. Hypittiin siellä yhdessä. Keimo aloitti kanatarhan tekoa ja rakensi samalla portin laitumelle. Aitaan on uhrattu sen verran aikaa, että Keimoltakin alkoi tulla palautetta aiheesta. Vielä sanottava, että nautin suunnattomasti miljoonista häiritsevistä verenimijäkääpiöstä huolimatta eristeiden ruuvaamisesta ja langan vedosta. Homma jotenkin sinetöi kaiken, kohta se hevonen on tässä. Ja jos kaikki menee hyvin, Juhannuksena se siinä sitten on. Aion ratsastaa matkan Olgalta, sillä jos Iivarille tulee mieleen lähteä "kotiin", reitti on tuttu ja tiedän mistä hakea. Matkaa tulee maantietä vältellen noin 14 kilometriä, mukava reissu siis.
Hui! Kivaa!
Vieraina kävi J-ystävä pari viikkoisen tyttövauvan kanssa. Juteltiin suihkutissin taltuttamisesta ja siitä, miten kauhea ajatus on lähestyä neljääkymmentä, kun vauvojen kanssa tämä alkaa olla tässä.
Kasvimaalta saimme ensimmäiset pinaattiruuat. Peittelin kurkkuja takaisin harson alle. Ne näyttävät kylläkin jo palelluttaneen itsensä (se ulkoilmaan totuttelu...).
Aivan mahtava loppu viikonlopulle, kun vieraaksi tuli talon rakentaneen Tikanderin (Ticcander) jälkipolvea. Saimme paljon kallisarvoista tietoa ja Kouvolan Sanomiin vuonna 1974, tuosta Tikanderin käsityösuvusta kirjoitetusta artikkelista kopion. Artikkelia täytyy lueskella ajatuksella ja lainata sitten tänne blogiinkin.
Onpas kiva kun saat humman omaan pihaan! Olin aika tasan vuosi sitten itse samassa tilanteessa, Myrsky issikka tuli kotiin kaverin tallilta ja oli ihanaa ja pelottavaa. Eniten jännitti se, miten se pärjää yksinään (toinen heppa tuli pihaan reilun viikon päästä), mut eihän sillä ollut mitään hätää! Eka illan hirnui ja sitten hokas, ettei täällä muita heppoja ole ja asia oli sillä selvä. Kun ostin Myrskyä, myyjä sanoi, ettei pärjäisi yhtään yksin kun on niin sosiaalinen...
VastaaPoistaToivottavasti teillä menee yhtä kivasti ja hieno juttu että pääset muuton ratsastamalla!
Heti tuli varmempi olo, kun kuulin vastaavan tarinan. Iivari on myös sellaisena kaupattu, ettei pysy langoissa, mut sittemmin on rauhoittunut ja seuraksi kelpaa nykyään pitkälti myös ihminen.
PoistaKiva, että tramboliini ilahdutti Kepeä!
VastaaPoistaHyvällä mallilla aitaprojektinne siis :) Ja mahtavaa jos Iivari pääsee juhannukseksi uudelle laitumelleen. Mulle tulee jotenkin kovin kansallisromanttinen mielikuva hevosen muuttoratsastuksesta juhannusviikolla. Kukkivat kukat tienvarsilla ja silleen.
Minäkin vähän romantisoin tuota muuttoa ja kuvittelen hyvän kelin sekä linnunlaulua. Todellisuudessa paarmat purevat, rankkasade iskee, kenkä irtoaa ja minä poukkoilen uutta ympäristöä säikkyvän hevosen selässä. Onhan sekin tietty ikimuistoinen. :)
VastaaPoistaTodella tomerat uurastajat olette ! Ihana että Kepellä on nyt myös mahdollisuus siihen todella rakastamaansa harrastukseen. Varmasti tyttö osaa odottaa aina maalle pääsyä ja niitä ominta juttujaan.
VastaaPoistaToivon ainakin niin. Nyt on niin vaikea kiukkuvaihe (liekö murkkuukää) menossa Kepellä, että pienikin ilonpilkahdus on tervetullutta.
PoistaIhan tosi hieno aita! Teillä on jotenkin tyyli kohdillaan kaikessa, mitä teette :)
VastaaPoistaVoi kiitos!
PoistaVitsi että ootte aikaansaavia! Aiheutit nyt sen että mäkin ehkä vihdoinkin tartun tänään yhteen hyllyyn joka on odottanut maalausta jo puoli vuotta :) Lykkyä pyttyyn hepan kanssa, se tuo teidän kesäpaikkaan vielä ihan oman tunnelmansa ja kommelluksensa ;) Innolla odotan.
VastaaPoistaJa ennustan että Kikkelikissasta tulee seuraava Ilmiö :D :D :D
Erittäin hyvä, jos tuli energianpuuska. Ei tää ploki nyt sitten ihan turha ollutkaan.
PoistaKikkelikissa on kyllä sellainen lievästi juntti moukka, johon helposti kiintyy.
Onpas hieno aita ja portit, vau! Voi vitsi miten noi kuvat pursuaa kesää!
VastaaPoistaTosi kiva kuulla, että Kepe tykkäsi trampoliinista. Se on aika kiva rauhallinen paikka olla.
Toi sun tuleva "juhannusratsastus" kuulostaa aika hienolta ja juhlalliselta ohjelmalta. Vähän kyllä jänskättää kun lähdet yksin.. Voisitko pistää jonkun kokovartalohaarniskan päälle matkan ajaksi?
Voisin tietysti laittaa sellaisen ritarihaarniskan, mutta en tiedä sattuuko sen kanssa sitten kuitenkin enemmän. :D Ei toi nyt sinänsä eroa siitä, kun käy normaalilla lenkillä, vähän normilenkkiä pidempi vaan, voit lakata jännittämästä.
PoistaHei vaan aidannikkaroija :) Ihkuu Jussii, me suunnataan huomenna veneen nokka kohti Korppoota ja vietetään saaressa melkein 4 päivää hela släkten (eihän me nähdäkkään kuin 5-6 päivää viikossa 8-10 tuntia päivässä...)mukana menossa vielä isoäiti 80-v;).
VastaaPoistaNoi vauvat, ah, arvaa iskikö kuume kun pikkuveli sai toisen pojan tasan 2 viikkoa sitten, haistelin sitä ihan hurmiossa just edellispäivänä..ja Tommi yritti johdattaa mua pois tiitiäisen luota äkkiä. On niin sulonen. Mutta tosiaan, ei tässä montaa vuotta ole enää aikaa aprikoida asiaa...jotenkin haikeeta, outoa ja julmaa (miks muka?)...toisaalta just ajattelin että ei mulla välttämättä mene niin kauheenkauan että saattais saada vaikka lapsenlapsen. 10 vuotta meni nytkin hujauksessa.
Halaukset koko perheelle!
Aijai, kun näen silmissäni teidän koko porukka siellä saaressa. Niin mahtavaa menoa D
VastaaPoistaSe on tosiaan vääryyttä, että naisen pitää lopettaa tuo lisääntyminen tässä iässä. Vois ihan hyvin odottaa viisi vuotta vielä ja sitten taas. Kai se mummoksi tuleminen on seuraava tavoite ja haave. (Miten se Tommi on niin tylsä vai onko se sitten realisti vaan!?!).
Terkkui kaikille, koittakaa pysyä "samassa veneessä". Mulla on sellainen muistikuva, että yhtenä kertana kaikki ei pysynyt...
Ai teille tulee heppa sinne! Onpa mukavaa. Ja kanoja ja kaikkea...meidän tyttö muuttaisi mielellään sinne kaikkien eläinten luo. Hän on varmaan sisimmässään maalaistyttö.
VastaaPoistaIhanaa mittumaaria teille!
Hei vaan, googlasin "Tikanderien talo" kun sain kuulla muutama vuosi sitten että Iitissä on jossain Tikanderi veljesten rakentama talo joka on vielä olemassa ja löysin sinun sivut. Isäni isän isä Antti Tikander on joskus aikoinaan lähtenyt Iitistä Karjalaan ja perustanut sinne perheen. Ehkä hänen velipojat on rakentaneen kyseisen Tikanderien talon ..En tiedä onko perheessä sattunut joku riita kun koskaan ei kukaan puhunut että sukumme oli lähtöisin Iitistä. Evakkoon sitten lähtivät Karjalasta ja päätyivät Turkuun..Olisin myös kiinostunut siitä artekkilista josta puhuit.. Terveisin Sirpa Tikander Turusta.
VastaaPoistaHeippa,
PoistaHyvinkin voi olla samaa Tikanderin sukua. Iitin Tikandereista puhuttaessa usen nousee Taavi Tikander (Taaveja oli useammassa polvessa) esille. Olen tuohon Anttiinkin törmännyt (olen kuullut, että hän lähti kävellen työnhakuun Karjalaan) Aion vielä laittaa artikkelin joku päivä blogiin, kunhan pääsen taas tekniikan pariin.
Kiva kun löysit tänne.
Hei vaan niinhän se meidän Antti oli kuulemma lähtenyt kävellen karjalaan.
VastaaPoistaTällaisia nimiä olen saanut kun tuolla sukututkimus nettisivuilla kyselin. isänikään joka on Antin pojan Väinön poika ei näistä kaikista nimistä tiedä kukaan ei koskaan kertonut.
Antin isä oli Taavi Taavinpoika Ticcander (David Davidson) myöhemmin Tikander, Naimisissa Anna Juhontyttären kanssa. lapset: 1. Maria, 2. David, 3. David (ilmeisesti ensimmäinen kuollut ja toinen sai saman nimen) 4. Anders joka on Antti s. 29.4.1865 Muikula Munakallio syntymäpaikka, sitten on vielä 5.Victor ja 6. Manne... Olin jo melko vanha kun sain tietää että isäni suku on lähtöisin Iitistä.. Terv. Sirpa Tikander ps. olen ottanut takaisin tyttönimeni juuri siksi kun Tikander sukunimi on hmmm. Tikander... ;)
Samaa sukua tosiaan. Manne Ticander on rakentanut meidän talon 1930. Laitan tosiaan jonain päivänä, kunhan saan skannatuksi, sen puuseppäsuvusta kertovan jutun. Hieno sukunimi ja eittämättä hieno suku :)
VastaaPoistaKiitos Tessa että jaksoit laittaa lehti leikkeen, olen nyt yrittänyt lukea tekstiä ja kirjoittaa uudelleen, että isänikin saisi lukea sen, mutta menee aikaa kun ei meinaa saada selvää tekstistä, mutta minulla olikin jo joidenkin näiden henkilöiden nimiä ja syntymäaikoja tuolta sukufoorumista niin selvenee paremmin kuka on kuka. Ihanaa saada tietää Tikanderin suvun synty Henrich Aspiin asti joka on minulle isän isän isän isän isän isän isän isän isä. jos nyt meni oikein.. Ja talonrakentaja Manne on minun isän isän isän veli eli Minun isä Oiva hänen isä Väinö hänen isä Antti Tikander joka käveli Karjalaan... .. Olisi mukavaa joskus tulla käymään minulla on myös veli ja sisko kaikki käytämme Tikander nimeä.. Veli ja me kaikki olemme muuten käteviä käsistämme eli nikkari perinne kulkee veressä.
VastaaPoistaVeljelläni on yksi poika joka jatkaa Tikander sukunimeä.
Ihanaa että meilläkin on suku kun olimme pitkän aikaa ilman sellaista tietoa kun nämä Tikanderin miehet ei paljoa puhu hiljaisia miehiä.. ainakin Antti Väinö Ja Oiva..
Terveisin Sirpa Tikander
Hyvä, jos lehtileikkeestä on iloa. Ota yhteyttä vaikkapa sähköpostitse, jos olet lähistöllä, voit pistäytyä käymään.
PoistaTuo lehtileike oli jo lehtikopio, kun sen sain. Laatu on siksi aika huono, enkä saanut sanomalehtileikettä muuten oikein järkevään muotoon näillä välineillä mitä minulla on. Se tosiaan kannattaa avata uuteen ikkunaan ja sitten suurentaa. Kannattaa kysäistä myös Kouvolan Sanomien arkistosta.
Tikanderin miehet ovat varmasti kyllä olleet hiljaisia, kun vähän tietoa on jäänyt. Aion vielä haastatella kyläläläisiä kunhan ehdin.
Löysin tuon kirjan Iittiläisiä puuseppiä kirjasalo.net myi kirjaston poistokirjan, sain sen tänään postissa.. Todella kauniita puutöitä on siellä Iitissä tehty..terveisin Sirpa Tikander
VastaaPoista