23.4.2013

Kertoja elää


Kirppispyörähdyksen jälkeen olen rahaton, mutta onnellinen. 
Menin etsimään Kasselle lenkkareita, löysin lenkkarit (oho, Adidakset), jäätelökulhot (oijoi, Riihimäen lasia), leipälautasia (uuh, Arabiaa),  kaksi verhoparia (vitsi, pellavaa), leffoja (aah, ei ainakaan Die Hard 3:sta), 
maton (noh, Ikeaa), vihreän nahkajakun (hmm...pala laatunaista) ja kitaran (Landolallallaa).





Yritän parhaani mukaan välttää selällään nukkumista, koska näen usein silloin valveunia tai saatan saada ahdistavan unihalvauksen. Joskus kuitenkin käy niin, etten unissanikaan pysty itseäni kontrolloimaan, kellahdan selälleni ja sitten olen mukana elokuvassa. 
Viimeisin uni meni näin: Olin kontallani lattialla, kasvojeni edessä oli vati täynnä vettä. Kumarruin ja painoin kasvot veteen. Vesi oli ihanan kirkasta ja tuntui viileältä. Kun aioin nostaa pään vedestä, en voinutkaan enää liikuttaa sitä ylöspäin. Painoin pään syvemmälle vatiin - ei ongelmaa - mutta pois päin, ei mitään toivoa. Ikuisuudelta kestävän ajan taistelin pidätellen henkeä, eikä takaraivoa vastassa oleva lyijyn raskas seinä antanut periksi (tyyny!). Tajusin olevani unessa ja ajattelin pakokauhun vallassa, että voiko unessa hukkua.  

Ei voinut, sillä kertoja elää. 



Am        C       G       Am
Jolene, Jolene, Jolene, Jolene
    G                                   Am
I`m begging of you please don’t take my man
  Am      C       G       Am
Jolene, Jolene, Jolene, Jolene
G                                      Am
Please don`t take him just because you can


     Am          C
Your beauty is beyond compare
     G                Am
With flaming locks of auburn hair
    G                              Am
With ivory skin and eyes of emerald green
     Am              C 
Your smile is like a breath of spring
     G                  Am
Your voice is soft like summer rain
  G                          Am
And I cannot compete with you, Jolene
[ Tab from: http://www.guitaretab.com/d/dolly-parton/295306.html ]

    Am             C
He talks about you in his sleep
        G             Am
There’s nothing I can do to keep
     G                               Am
From crying when he calls your name, Jolene
    Am           C
And I can easily understand 
    G                Am
How you could easily take my man
        G                               Am
But you don`t know what he means to me, Jolene


  Am      C       G       Am
Jolene, Jolene, Jolene, Jolene
      G                                Am
I`m begging of you please don`t take my man
  Am      C       G       Am
Jolene, Jolene, Jolene, Jolene
  G                    Em             Am
Please don`t take him just because you can

   Am              C
You could have your choice of men
    G              Am
But i could never love again
    G           Em          Am
He`s the only one for me, Jolene
   Am               C
I had to have this talk with you 
   G            Am
My happines depends on you
   G            Em           Am
Whatever you decide to do, Jolene

Dolly Parton - Jolene

21 kommenttia:

  1. Ihan mielettömiä löytöjä!! Tyyppi on putsannut parhaat aarteet pöydistä.

    VastaaPoista
  2. P.S. Toi Klovni on hyvä. Muita en ole tainnut noista nähdäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan helmiä, mutta vois tulla vähemmän kerralla, niin ei tuntuis menevän rahaa niin paljon.

      Poista
  3. Kiva kun joku muukin sortuu hyvän ja halvan edessä useammankin ostoksen kohdalla :D. Mä otan nykyään aina suosiolla kärryt kirppareille mennessäni, ja niistäki joutuu lopuksi aina alkaa vähenteleen tavaraa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, mut sitten jos jotain hienoa jättää ostamatta, alkaa kaduttaa jossain vaiheessa. Yleensä mulla pysyy kuitenkin järki kädessä.

      Poista
  4. Erinomainen biisivalinta (tuntemistani ihmisistä aika harva on tämän tiennyt kun olen yrittänyt tätä kehua retostaa, taas yksi hauska yhteensattuma :D) Seuraavaksi sitten ääniraita kun soitat tätä Landolallallaa eiks vaan? :D

    Mulla oli viime sunnuntaina strategiana kirppiksellä että meen sinne fillarilla niin en voi tuoda paljon kamaa. Ja mitä, heti ekana näin ihan hervottoman suuren pyöreän vaaleanvihreän vanhan lasipullon, siis senkokosen mitä ei pysty halaamaan vaikka kuinka yrittäisi. Ja sehän se oli saatava. Eli oli soitettava kuumeessa olevalle miehelle että tuu tänne autolla hakemaan tällanen pullo. Miehethän ei tällasia ymmärrä kun en osannut heti määritellä mitä pullolla teen ja onko sille välttämätön tarve, mutta pullo kotiutui meille silti. t. N

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, biisi on hyvä todella, kaikki ei vaan tajuu. Dolly on muutenkin hyvä.

      Mä kuule menin ja pyörällä ja oli hiukan haastavaa tulla ton kitaran kanssa maailman hitaiten pyöräilevän Tupen tahdissa. Mulla on käynyt monesti sillee, että ostan jonkun huonekalun ja soitan Keimolle, et tuupas kirppiksen kautta kotiin. :)

      Varmaan hieno pullo. Tiedän luultavasti, millanen se on, hieno siis.

      Poista
  5. Ai kauhee toi uni, aloin miettiä sitä lukiessa, että voiskos unessa oikeasti hukkua - huh. Onneksi heräsit :D
    Täällä aukes uus kirppari ja en tietty ollu heti kympiltä ovella, niin johan vastaantulevilla ihmisillä oli löyjöjä kainaloissaa, joista olisin itsekin ollut kiinnostunut. Niinhän se menee - mutta onneksi joskus löytääkin jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on se ahdistavaa. Mulla on ollut vähän kaikenlaisia tuossa tilassa. Olen nähnyt ja kuullut ihmisiä ja jos on unihalvaus päällä, ei kykene hetkeen liikkumaan, kun tulee "tajuihin" (ja silloin näkee just esim. ihmisiä ja kuulee ääniä ja hengitys on lamaantunut eli univaiheessa vielä). Meillä taitaa olla naisilla tätä suvussa. Oikein hieno piirre :D

      Meillä on kirppis tässä ihan kilsan päässä ja siellä käynti on tietty mukavaa ajanvietettä. Aina sieltä jotain tarttuu mukaan, mutta ei enää sillä tavalla tee huippulöytöjä, kuin ennen vanhaan (Keimolla ja hänen äidillään on ollut aikoinaan kirppis Suomen ensimmäisten itsepalvelukirppisten aallossa vuodesta 1994 ja sieltähän tuli tehtyä paljon löytöjä. Meidän ensimmäinen "kotikin" oli sisäkirpputorihallin toimistotiloissa jo vuonna -93-94:))

      Se on kyllä harmittavaa, kun näkee jotain kivaa, jonka joku toinen osti.

      Poista
  6. Katso ja hämmästy, ei enää Anonyymi!!! :D Taas opin uutta - siis te ootte oikeesti asuneet kirppiksen toimistossa?!?!! Vau!

    Unihalvaus kuulostaa hurjalta...onhan ne sentään elossa olevia ihmisiä mitä silloin näet? :D

    Jolenen ääniraitaa odotellessa, siis sun esittämänä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt on tapahtunut ihme. Hyvä Nina, vakkarikommentoijani, hienoa!

      Joo, kirppiksen toimisto/henkilökuntatiloissa (luin yo-kirjoituksiin). Kaikke kanssa...

      En ole ketään tunnistettavia nähnyt, hahmoja ja ääniä toisesta huoneesta. Ihan liian todellisia kuitenkin. Kassehan on jo viisi vuotiaana sanonut, että sängyn päässä seisoi mies. Jep.

      Ei tule Jolene tapahtumaan. Ihan järkyttävää se olisi kaikille osapuolille. Varjelen läheisiäni häpäisyltä.

      Poista
  7. Heippa Tessa!
    Sulla on ihana, elämänmakuinen blogi :)! Hauskinta on se, että aikoinaan katselin Vehkosuon myynti-ilmoitusta kuolaten ja sitten yhtäkkiä törmäsin blogiisi. Oikeille ihmisille sattui Vehkosuo! Mulla on sulle tunnustus blogissani :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh my! Kiitos paljon tunnustuksesta. Vehkosuo on näkynyt aika monelle myynti-ilmoituksena. Siksi mietin varmasti koko loppuelämän, että miten ihmeessä se meille päätyi. Elämä on arvaamatonta.

      Poista
  8. Mahtavia kirppislöytöjä eteesi sattunut. Minä en ole aikoihin löytänyt oikein mitään järkevää. Joskus kuskasin kolme tuolia polkupyörällä. Matka tosin oli lyhyt.

    Mulla on myös noita unihalvauksia ja valveunia. Ja myös unissakävelyä ja puhumista varsinkin ennen lapsia. Unetkin on mulla ihan ihmeellisiä. En ole koskaan ajatellut, että jokin tietty nukkumisasento voisi vaikuttaa, mutta nyt kun ajattelen niin olisikohan noita useammin selällään. Sen olen huomannut, että jos syön aspartaamia on vilkas yöelämä taattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, arvaa mitä: kun kirjoitin tuosta unihalvauksesta, sinä tulit jotenkin mieleen. Omituista. Tuo aspartaami on myöskin mielenkiintoista. Vältän sitä kyllä tietoisesti ihan maunkin takia. Minulla kyllä selkeästi vaikuttaa väsymys ja liian hektinen elämänrytmi lisäävästi tuohon asiaan. Olen niin tottunut, että osaan jo unessakin rauhoitella itseäni.

      Hyvä satsi tuo kolme tuolia :)

      Poista
    2. Omituista tosiaan. Vai olenkohan joskus blogissani maininnut asiasta, en muista kyllä. Aspartaamia välttelen minäkin ihan maunkin takia, mutta joskus jossain kylässä tulee juotua vahingossa mehua tai syötyä pastilleja tai muuta. Liian hektinen elämänrytmi vaikuttaa minullakin. Kuten myös liian mukaansa tempaavat elokuvat, kirjat, tietokonepelit jne...

      Niin juu, Hyvää nimipäivää!

      Poista
    3. Kiitos oikein paljon. En ole ihan vielä tottunut nimipäiväonnitteluihin, kun vasta muutama vuosi on nimi ollut kalenterissa. Toivottavasti en totukaan.

      Poista
  9. Heei, pitkästä aikaa. mahtavia kirppislöytöjä..joskus taidettiin viettää kirppiksellä päivä jos toinenkin..ja ankkuri oli aika mahtava paikka! mulla on vieläkin joitain emaliastioita kun joku pappa antoi mulle ilmaiseksi kaupan päälle! ihania muistoja...täällä ei ole enää hyvää kirppistä, paitsi toi missionboden mutta se niin harvoin auki etten ikinä enää ehdi. Toisaalta hyvä niin, etten enää tee löytöjä ;)kotiin ei enää mahdu.
    Pyöräileekö teidän pieni vauva :)? kyllä siitä on siis liikaa aikaa kun on nähty. Mulla on jopa 4 viikkoa lomaa ens kesänä, joten ehkäpä voitais vaikka nähdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meidän pikku vauva pyöräilee (sitä se on minustakin vielä) :)

      Voi vitsi, ankkuri, en muistanutkaan. Mullakin on sieltä rakkain muisto sellainen armeijahuopa.

      Kesää odotellessa <3

      Poista
  10. Hitsi! Sä osaat soittaa kitaraa ja laulaa? Mäkin niin haluaisin osata soittaa kitaraa, mutten osaa. Olen joskus pari vuotta rämpytellyt, mutta kaikki on unohtunut tähän ikään mennessä.

    Ja toi uni - ihan kauhea! Onneksi minä en näe painajaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eieieieiei, en osaa kun rämpyttää muutamia sointuja ihan itseopiskellusti. Minäkin haluaisin osata kunnolla, mutta kun muutaman päivän aina innostun, masennun, kun sormenpäät on hellinä eikä kukaan täällä kotona anna aplodeja. :) Ja kun ei heti osaa hyvin, niin sekin masentaa.

      Poista