Vanha Neuvola (yläkuvassa) ja Harjulan pienteollisuustalo (alakuva) on esitetty purettavaksi. Nämä kaksi rakennusta seisovat vierekkäisillä tonteilla ja ovat Kausalan keskustan ytimessä.
Kävin Kepen ja Kassen odotusaikoina tässä neuvolassa ennenkuin toiminta siirtyi terveyskeskuksen tiloihin. Hyviä muistoja. Sittemmin vanhan neuvolassa on ollut tilat nuorisolle.
Ote pöytäkirjasta (tekninen lautakunta) 12.10.2011
Tilaselvityksessä on esitetty purettavaksi mm. Harjulan pienteollisuustalo (Kauppakatu 26, Kausala). Selvityksessä on todettu Harjulasta mm. seuraavaa: "Harjula on tuottamaton, peruskorjausta tarvitseva rakennus, mutta sen peruskorjaus ei ole taloudellisesti kannattava toimenpide. Purkamisen jälkeen Harjulan tontti vapautuu tarvittaessa kaavamuutoksen kautta uuteen käyttöön. Yhdessä purettavan vanhan neuvolan kanssa tontit mahdollistavat esimerkiksi liike- tai asuinrakentamisen Kausalan keskeisimmällä alueella." Harjula on ollut tyhjillään ja kylmillään 1.10.2010 alkaen.
Kesällä 2011 käynnistyi Kausalan keskusta-Ravilinna -alueen kaavanmuutos ja laajennus, jossa mukana on myös Harjulan pienteollisuustalon alue. Harjulan ja vanhan neuvolarakennuksen alueelle tullaan asemakaavan muutoksessa esittämään uutta rakentamista.
En ole riemuissani, vaan turhautunut. Kunnan tekninen lautakunta ja hallitus näkee tässä tietenkin arvokasta tonttitilaa. Tonteille rakennetaan todennäköisesti pienkerrostalo tai kaksi. Siinä sitten komeilevat ensimmäisinä Kausalaa lähestyvää tervehtien, punatiiliset persoonattomat kerrostalot.
En ole tässä kohdassa yhtään ylpeä iitiläisistä. Vuonna 1992 rakennettuun Uuteen kunnantaloon on tehty jo mittavia ilmastointi- ja kateremontteja (hometta). Kannattavaa toki.
Menkää lautakunnan ihmiset Raumalle tai Naantaliin tai Hankoon tai Paraisille tai Porvooseen. Ei ne vanhat talot itsestään korjaannu, niitä HUOLLETAAN. Ja arvatkaa, miksi ihmiset menevät näihin paikkoihin? Ei ainakaan katsomaan punatiilisiä kerrostaloja…kele.
2.11.2011
Rakennuslautakunta päättää myöntää Iitin kunnalle Harjulan pienteollisuustalon purkuluvan.
Perusteluina todetaan, että rakennus ei ole kulttuurihistoriallisesti niin merkittävä, että se tulisi säilyttää. Voimassa oleva asemakaava ei aseta mitään säilyttämis- tai suojeluvelvoitetta, kaavamerkintä on yleisten rakennusten korttelialue ja asemakaavan muutoksessa se on suunniteltu muutettavaksi kerrostalojen rakennuspaikaksi.
Purkaminen ei merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista
Jälkiedit:
Rakennukset ovat vielä pystyssä. Jos olet kiinnostunut, tee tarjous Iitin kuntaan nopeasti!
Perusteluina todetaan, että rakennus ei ole kulttuurihistoriallisesti niin merkittävä, että se tulisi säilyttää. Voimassa oleva asemakaava ei aseta mitään säilyttämis- tai suojeluvelvoitetta, kaavamerkintä on yleisten rakennusten korttelialue ja asemakaavan muutoksessa se on suunniteltu muutettavaksi kerrostalojen rakennuspaikaksi.
Purkaminen ei merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista
Jälkiedit:
Rakennukset ovat vielä pystyssä. Jos olet kiinnostunut, tee tarjous Iitin kuntaan nopeasti!
Ahistaa.
VastaaPoistaSama meininki täälläkin. Jätetään hienot funkkistalot rapistumaan. Odotetaan ihan selkeästi tositarkoituksella, että menevät NIIN huonoon kuntoon, että ne vaan on ihan pakko purkaa.
Onneksi voi aina lähteä Viroon katsomaan mikä on kannattavaa ja mikä ei. Toki ymmärrän, että on kyse hiukan eri aikakauden rakennuksista, mutta kyllä nämäkin muuttuvat ajan päästä niin vanhoiksi.
PoistaOi miten kauniita molemmat. Ja oi miten sääli!
VastaaPoistaMä en käsitä tätä suomalaisten purkuintoa, en sitten mitenkään. Kuulin, että muuan virolainen kirvesmies oli ihmetellyt kuinka Suomessa puretaan kaikki vanha pois. Virossa ensin pyritään korjaamaan vanha ja aivan viimeisenä, jos mitään ei ole tehtävissä on purkaminen vaihtoehtona. Pitää kyllä niin paikkansa. Tosi surullista!
VastaaPoistaJust niin. Olen niiin samaa mieltä!! :( Noi on kivoja taloja ja jopa mulla on muisto tosta neuvolarakennuksesta. :) Mulla on vielä haavat auki meidän alueen hyväkuntoisimman ja ihanimman lähikoulun tulevasta lakkautuksesta. Maailman huonoin perustein. Kerrostaloja siihen tilalle saakeli vaan. ..Kele.
VastaaPoistaMinullekin tuo neuvolarakennus tuo lämpimiä muistoja esikoisen odotusajasta <3. Muistan kuinka jännittyneenä menin kodinomaiseen tilaan ensimmäistä kertaa ihmettelemään, kuka vatsassani kasvaa. Ensimmäiset esikoisen sydänäänetkin on kuultu tuon neuvolatalon sisältä. Surkea kohtalo edessä talolla :-/.
VastaaPoistaMeillä tuossa naapurikaupungissa, Turussa, on jo kauan vaivannut tuo sama tauti...kaikkivanhamatalaksivaan-tauti. Oikein säälittä miten suruttomasti kaikki vanha hävitetään, että isot rakennusfirmast saavat rakentaa kalliita ja rumia kerrostaloja!!
VastaaPoistaÄh äh äh, niin suututtaa tämmöinen! Että kunnat ja kaupungit eivät älyä säilyttää vanhoja rakennuksia, se on lähes rikollista! Kuten eivät kaikki yksityisetkään. Surullinen esimerkki täällä kotikylälläni oli upea 1900-luvun alun talo, joka oli tyhjillään mutta vielä asuttavassa kunnossa kun muutimme tänne 17 vuotta sitten. Kaikkein näkyvimmällä paikalla kylän keskellä sillan vieressä, kaikkien ohi ajavienkin nähtävänä... riitaisan perikunnan vuoksi talo rapistui pikkuhiljaa paikalleen. Surullisena seurasin miten katolle häthätää joskus asennetut pressut alkoivat lepattaa, sitten romahti kuistin katto, viimein osa koko kattoa... kunnes kunta määräsi rakennuksen uhkasakon uhalla purettavaksi. Pari viikkoa sitten talo sitten poltettiin. Surullisena törröttivät piiput ja uunit muutaman päivän pystyssä, ennen kuin tontti siivottiin, nyt ei ole siitäkään kauniista rakennuksesta jäljellä kuin muisto vain. Edes upeaa sinistä jugendkaakeliuunia ei kukaan enää uskaltanut mennä romahtamaisillaan olevasta talosta purkamaan talteen ennen polttamista. Siinä meni näkyvä palanen kylän historiaa.
VastaaPoistaSaa nähdä miten käy meidän kylän terveystalon ja vanhan neuvolan. Siinä toimi kymmenisen vuotta ryhmäperhepäiväkoti, mutta koska "rakennuksen peruskorjaus jne..." se muutti keväällä uudempiin tiloihin rivitaloille. Terveystalon yläkerrassa on asukas, ja osa alakertaa on käytössä, mutta saa nähdä miten käy kun tarvitsisi korjauksia tehdä. Se sitä edeltävä neuvola/kätilön talo (meijeri/väliaikainen koulu/poliisin talo... talon historia on pitkä) pidetään hyvässä kunnossa koska se on meidän ikioma koti. :)
Vastaavia tapauksia on varmaan joka pitäjässä. Päästetään huonoon kuntoon, jolloin kukaan ei enää ole kykenevä perustelemaan säilyttämistä. Meillä Porissa taloja on kaatuillut kerrostalojen tai parkkipaikkojen tieltä hurjaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tai no saihan kaksi puutalokaupunginosaa suojelukaavaan! Mutta muualta sitten kaikki voidaankin pistää matalaksi, kun on kerran nuo suojelualueet.
VastaaPoistaSe on tämä asenneilmapiiri. Ja vuosikymmenet on rakennettu sellaista, että voidaan tietyn ajan kuluttua purkaa pois ja rakentaa uutta tilalle. Siis ihan tietoisesti on ajateltu niiden kestävän sen 40 vuotta ja that's it. Tuota ajattelua edeltävän ajan talot kyllä kestävät, kunhan niitä hoidetaan. Ja veikkaan, että pitkällä tähtäimellä ajateltuna se vanhan vaaliminen olisi ollut kustannustehokaampaa.
Joo, lopetan vouhkaamisen ennen kuin yllyn kirjoittamaan sivu tolkulla. Pakko mainita vielä tollasesta Kotina suojeltu talo kirjasta, jonka yksi kulttuuriperinnön tutkimuksen projekti muutama vuosi sitten teki (minä en ollut mukana). Tuolta löytyy linkki vapaasti luettavaan pdf-versioon. http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/ktmt/tutkimus/julkaisut/Sivut/Kotina-suojeltu-talo----Arkea,-elämää-ja-rakennussuojelua-Suomessa-ja-Saksassa.aspx
Toivoinkin, että kommentoisit tätä. Kustannustehokkuus nimenomaan pitkässä juoksussa minua kiinnostaa. Epäilen tämä nykyisen meningin säästöjä. Olen hyvinkin tietoinen tämän päivän rakennusmentaliteetista. Näkeehän sen jo kaukaa mitä tulee tapahtumaan, kun katto pistetään päälle sateessa ja katteet märän perään. Eri rakenteiden tekovaiheiden merkitys on häilyvää, kun eri urakoitsijat häärää samoissa kohteissa ja suorittavat oman urakkansa omissa puitteissa loppuun muista välittämättä. Ne ei kestä, muttei ole tarkoituskaan. Mittatilaustyö on vanhanaikainen käsite ja ennenkaikke hidas ja hitaus ei ole tuottavaa. Kaiken pitää tietenkin tuottaa voittoa.
PoistaKiitos kommentista ja linkistä, aion sen lukea.
Tuntuu että tänä päivänä sama pätee kaikkeen. Uutta vaan mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman halvalla. Oli kyse sitten vanhoista rakennuksista tai vanhoista vaatteista tai vanhoista tavaroista, laitetaan ne kyllästymisen jälkeen roskikseen eikä mielessä edes käy korjaaminen tai parsiminen. Ihan pala kurkussa katselin vähän aika sitten Hesarissa ennen ja jälkeen kuvia katukuvasta. Moni vanha talo oli saanut väistyä uuden "hienomman ja modernimman" tieltä.Pitäisi perustaa talokummit! Jotkut herrat tietystii käärii kivoja rahoja taskuihinsa, mutta kokonaismittakaavassa, onko tämä kestävää kehitystä???
VastaaPoistaEnsimmäisestä on omakohtaisia muistoja, kuinka aina synttäreiden tienoilla käytiin tarkastuksessa. Siellä oli kaikkia hienoja lelujakin, joita ei kotona ollut (ainakin punahilkkanukke, jolle sai kääntämällä punahilkan, suden tai mummon olemuksen). Olen myös muistaakseni käynyt siellä pyytämässä myös ensimmäiset ehkäisypillerini.
VastaaPoistaJälkimmäisestä rakennuksesta minulla ei ole muistoja, mutta se on kaunis. Hankalassa paikassa kyllä, mutta iso ja kaunis talo. Sääli jos se puretaan ja etenkin sääli, jos tilalle tulee samankaltaisia tylsiä ja ilmeisesti huonosti kaupaksi meneviä taloja kuin Merrankujalla on.
Kiva kun esittelet vanhoja kotikulmia, näitä kuulumisia (kurjiakin) on mukava lukea.
terkuin entinen Kausalan likka
Ne näissä vanhoissa taloissa onkin niin arvokkaita, muistot tietenkään rakennusmenetelmiä ja materiaaleja väheksymättä. Käsityön arvo on myöskin suuri. Talot on tehty ennen huollettaviksi ei huotovapaiksi (eli huotokelvottomiksi).
PoistaErittäin kiva kuulla, että kalenterista on iloa.
Neuvola on muuten ihan samannäköinen kuin Sysmän vanha vastaava. Tekivät näitä varmaan samoilla piirrustuksilla moneen paikkaan Suomessa. Tuli veitettyä lapsena siellä paljon aikaa, sillä mummini oli kätilö. Sitä Sysmän taloa ei muuten ole purettu, ainakin muistelen nähneeni sen paikoillaan vielä viime kesänä.
VastaaPoista