Mainitsin aiemmin, että lapsuuteni kesiin kuului käynnit "Tyttöjen kaupassa", joksi Perttolan tyttöjen kauppaa eli virallisemmin Radansuun kyläkauppaa kutsutaan. Luulen etten ole ainoa muistoineni.
Kaupan olemassaololla on Iitin miljöölle peruspilarimainen merkitys.
Siskokset Terttu (67) ja Irja (65) Perttola, ovat pitäneet yhdessä kauppaa vuodesta 1968. He ovat syntyneet ja kasvaneet lähes koko ikänsä Iitin Radansuussa. Koulusta valmistuttuaan ja työskenneltyään ensin muualla myymäläapulaisina, päättivät he perustaa kaupan kotitalonsa alakerrassa sijaitseviin myymälätiloihin. Irja muisteli, että varsinkaan hänen siskostaan Tertusta, hyvästä ja ahkerasta työntekijästä, ei oltaisi millään haluttu tuolloin luopua, eikä heidän yrittäjyyteen tuolloin oikein uskottu. Eräskin mieleen jäänyt lausahdus kuului, että: "Sinne sokeritopan taakse seisomaan..."
Siellä sokeritopan takana on nyt tullut seisottua kokonaiset 45 vuotta, tosin sokeritoppa on nyt siirtynyt hyllylle selän taakse. Tertun ja Irjan vanhemmat ostivat talon keskeneräisenä vuonna 1957. Siskokset ovat asuneet kaupan yläkerrassa nuoruutensa ja koko yrittäjyytensä ajan. Kaupanpidon lisäksi ahkeruudestaan tunnetut siskokset näkee kesäisin kaupan sulkemisajan jälkeen hoitamassa varsin kunnianhimoista kasvimaataan, josta aiemmin saatiin salaattia ja juureksia omaan pöytään sekä kaupan hyllylle.
Kaupassa käydessään ei voi välttyä jutustelulta, mutta se onkin koko ostosreissun suola. Vaikka edellisestä jutustelutuokiostamme on kulunut aikaa, Irja muistaa minut ja sukujuureni vaivatta (Terttu on paraikaa päivittäisellä tukkukäynnillä). Tytöt ovat tunnetusti kovia puhumaan, mutta keskustelun sävy on arvostavaa, pahansuopien juorujen paikka on jossain muualla. Terttu harmittelee sitä, että kaupankäynti hiljenee talvella niin paljon – kylällä ei osata pientä kauppaa enää arvostaa. "Ei edes kylänmiehet käy kaljaa ostamassa niinkuin ennen". Paras sesonkiaika alkaa vasta juhannuksena, kun mökkiläiset ja muut kesäasukkaat saapuvat Iittiin.
Kaupanpito on tarjonnut siskoksille tulonlähteen, mutta se on ollut molemmille myös elämäntapa. Kuitenkin viimeaikoina eläkeiässä olevien yrittäjien puheet ovat kääntyneet useammin kaupan tulevaisuuteen. Jatkaako vai ei. Ja jos jatkaa, niin kuinka kauan. Siksi pidätän aina henkeä, kun ajan kaupalle. Onko sen ovi vielä auki.
 |
| 18. maaliskuuta 2014 tulee täyteen 46. vuosi kauppiaana. Irja esittelee omaa koulukuvaa Iitin kirkonkylän koululaisista. |
Radansuun kyläkauppa, Iitintie 567, Kausala.
Voi mikä ihanuus..näitä ei paljon olemassa! Varsinainen sosiaalikeskus.
VastaaPoistaKaikki kunnia ahkerille naisille.
Toivottavasti Terttu ja Irja jatkavat tai löytävän hyvän jatkajan...:)
VastaaPoistaIhanaista Joulua sinulle♥ ja kiitos tästä joulukalenterista!
Ääääk, tää kauppa on niin tärkeä muisto! Ukki kuulemma tuon tyttöjen kauppa -nimen keksi. Mahtavaa, että olet käynyt haastattelemassa niitä kaupalla! Minäkin muistan kaikista käynneistä mahtavat pulinat, mitä kaupassa vallitsi. Ja noi karkkilaatikot! Tosta kaupasta halusin aina sellaisen Minna-karkkiaskin (mun mielestä se oli Minna), enkä ole missään muualla niitä nähnyt. En ehkä kestä tätä nostalgiaryöppyä! :D Villekin pääsi tutustumaan tohon kauppaan vielä kun kävimme mummin möksällä. En muuten tiennyt, että se on auki ympärivuotisesti. Ihan kuin joku olisi joskus sanonut, että se on auki vain kesällä.
VastaaPoistaAjattelepa jos me pidettäis yhteistä kauppaa ja asuttais sen yläkerrassa. Annoying sisters. :D
Eksyin joitakin päiviä sitten blogisi sivuille. Kovasti tykkään. Kovin elämänläheinen, aito, lämmin. Vierailen varmasti useamminkin! Hyvää joulua Sinulle ja perheellesi!
VastaaPoistaJulia
Oikein hirmukivaa kuulla! Ujo kiitos!
PoistaKiitos kaikille kommenteista. Jätin tämän parhaan loppusuoralle, kun tiesin, että montaa alkaa tässä vaiheessa jo puuduttaa näistä paikoista lueskelu. Kohta on aatto ja sen myötä luukut täältä. Monta tärkeääkin paikkaa jää esittelemättä, mutta valinta on tehtävä 1-24 välillä. Hyvää joulua kaikille ja varsinkin kommentoineille.
VastaaPoista